Pääkirjoitus: Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa tar­vi­taan lisää, ja sen vas­tus­ta­mi­nen on vaa­ral­lis­ta po­pu­lis­mia

Korot: Ra­hoi­tus­vas­ti­ke seit­se­män­ker­tais­tuu – lainan ly­hen­tä­mi­nen ja korkea korko nos­ta­vat asu­mis­ku­lu­ja hui­mas­ti ke­vääl­lä

Jääkiekko: Ro­Ki-maa­li­vah­ti Cody Porter lai­nal­le Tap­pa­raan

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Mat­ka­kos­ken ka­las­tus­kiis­ta pa­lau­tui kä­rä­jä­oi­keu­teen

Matkakosken kalastusoikeutta koskeva kanne käsitellään uudelleen Lapin käräjäoikeudessa. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa Matkakoski Oy:lle, joka haki muutosta hovioikeuden ratkaisuun palauttaa kiinteistöä koskeva riita käräjäoikeuden käsittelyyn.

Kiistanalaista on ollut, kuuluuko Korpikylän tilojen nykyisille omistajille lippousoikeus Matkakoskella.

Matkakosken kalastusoikeus on kuulunut erikseen nimetyille Korpikylän verotiloille. Osa Korpikylän vanhojen isojakotalojen ja niistä muodostettujen tilojen omistamista on myynyt vesioikeuden G.Antellille vuonna 1916. Kauppakirjassa on ehto "jos kalastusmahdollisuuksia sattuisi jäämään, vaikka koski rakennetaan, kalastukseen kuuluvat jakokuntalaiset saavat yhä edelleen kalastaa koskessa".

Korpikylän jakokunnalle kuuluneesta yhteisestä vesialueesta on myöhemmin muodostettu koskitila Kotakoski, josta pääosan omistaa Matkakoski Oy.

Maanomistajat hakivat käräjäoikeudessa kanteella vahvistusta kalastusoikeudelleen vedoten kauppakirjaan ehtoon.

Lapin käräjäoikeus totesi ratkaisussaan, että vaatimus kalastusoikeuden vahvistamisesta on kiinteistön ulottuvuuteen kuuluva asia, joka on käsiteltävä kiinteistönmuodostamislain tarkoittamassa kiinteistönmäärityksessä. Käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana.

Hovioikeuden ratkaisun mukaan kanne on perustunut kauppakirjaan ja sen ehtojen tulkintaan, joihin liittyvät erimielisyydet ovat ratkaistavissa sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti, minkä vuoksi asia kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan.

Hovioikeus palautti asian käräjäoikeuden uudelleen käsittelyyn. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa ja jätti hovioikeuden päätöksen pysyväksi.