UPM-Kymmene ilmoitti Kaipolan paperitehtaan pysyvästä sulkemista ja satojen työpaikkojen lakkauttamisesta. Yhtiön mukaan ”toimintojen tehostamisella” halutaan varmistaa kilpailukykyä tulevaisuudessa – 2019 yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 404 miljoonaa euroa.
Tehtaan sulkemisesta on syytetty Suomen heikkoa kilpailukykyä, päästökauppaa, hallitusta tai polttoaineverotuksen korotuksia. Populistisen ja ideologisen puheen sekaan ei liiemmälti ole mahtunut puheenvuoroja kohtuudesta, järjestelmäkritiikistä tai siitä, mitä yhteiskunta on tehnyt teollisuuden eteen.
UPM näytti kapitalistisen luokkayhteiskunnan ääripääesimerkin siitä, mikä ero on omistajalla ja työntekijällä. Osakeyhtiölain mukaan ”yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”, eikä tehtaan sulkemisessa ollut kyse muusta kuin varautumisesta siihen, että valtava osinkojen maksu jatkuu.
Nykypäivänä ei riitä, että työväki saa palkan, valtio veroja ja tehtaanpitäjä tuloja, vaan myös tuhannet eri pääomittajat ympäri maailman haluavat isompia siivuja – siksi ratkaisut tuntuvat kohtuuttomilta.