Politiikka: Miksi kes­kus­ta rii­taut­ti luon­non­suo­je­lu­lain, Katri Kul­mu­ni?

Kunniamerkit: Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti myönsi tämän vuoden kun­nia­mer­kit – katso Lapin pal­ki­tut

Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa päivän luukku tästä

Kolumni
Tilaajille

Maito ja liha olivat vasta kau­si­tuot­tei­ta

Suomalaiset suosikkiruuat sisältävät lihaa, mutta nykyisellä lihankulutuksella on lyhyt historia. Maitoakin saatiin ennen vain kesäaikaan.

Sunnuntaita sulostutti isäni kokkaama koparakeitto. Koparat eli poron kynnet ja nilkan jänteet saatetaan pitkällä keittoajalla ihmisen ruuaksi kelpaavaan muotoon. Hyytelöä imetään ja koverretaan veitsellä suuhun vähän samaan tapaan kuin rapuja kesteillä. Snapsitta, selvin päin.

Ruokailua höystetään tutuilla vitseillä. Joku sanoo, että tällä ruokalajilla on selvitetty potentiaalisten tyttö- ja poikaystävien kelpoisuus sukuun. Toinen, että tätä tarjoamalla saattaisi irrota mitä tahansa tukirahaa: vieras ajattelee, että kovin on leipä tiukassa tässä paikassa kun pitää sorkatkin syödä.



Koparat ovat tänä päivänä niin eksoottinen juttu, että suomalaista ruokaa muka puolustavan keskustapuolueen päälliköt suunnilleen vetävät pitkää tikkua siitä, kuka joutuu vierailemaan Sodankylän perinteisessä koparakeittojuhlassa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.