– Lukion jälkeen menen armeijaan, koska se tuntuu oikealta ja olen kiinnostunut siitä, Mikkola kertoo.
Haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen loppui 15. tammikuuta. Rovaniemeläinen Anni Mikkola, 18, on yksi lukuisista hakuun osallistuneista naisista. Mikkola haki Suomen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin, joita koulutetaan Porin prikaatissa. Mikkola on jo pitkään ollut kiinnostunut maanpuolustuksesta ja yläkoulusta alkaen ollut aikeissa mennä armeijaan. Se on ollut hänelle itsestäänselvyys. Mikkola haluaisi olla palveluksessa vuoden ajan.
– Toisaalta myös sisäänrakennettu halu haastaa itseään ja oppia uutta sekä todistaa itselleen että pystyy siihen, ja tietenkin koulutuksesta saatavat valmiudet ovat syitä hakemiselle, Mikkola jatkaa perustelua.
Kansainvälisten valmiusjoukkojen valintakokeisiin hakee vuosittain noin 700 henkilöä, joista tehdään esikarsinta valmiusjoukkojen valintakokeisiin. Naispuolisten hakijoiden määrä vaihtelee vuosittain noin 50–60 hakijan välillä. Kaikista hakijoista vain 250 tulee valituksi saapumiserään.
Mikkolan mukaan itse hakeminen oli helppoa ja nopeaa ja täytettävät lomakkeet selkeitä. Myös perheen ja ystävien suhtautuminen hakemiseen on ollut pääasiassa neutraalia ja positiivista. Mikkolan kohdalla hänen päätöksensä ei kohdannut vastustusta.
– Jos kerran armeijaan menen, niin miksen hakisi juuri sellaiseen paikkaan mikä kiinnostaa, Mikkola perustelee valmiusjoukkohakuaan.
Mikkola luottaa urheilutaustaansa
Haku valmiusjoukkoihin kesän saapumiserään loppuu tänään perjantaina. Esikarsitulle hakijaryhmälle järjestetään valintakoe huhtikuun aikana. Valintakokeeseen kuuluu muun muassa Cooperin juoksutesti ja evakuointitesti. Kaikki testit ovat sukupuolesta riippumatta kaikille hakijoille samanlaiset. Erityisen tärkeää hakijan valmistautumisen kannalta on fyysisen kunnon kehittäminen.
Mikkolalla on vahva urheilutausta. Hän on harrastanut 12 vuotta telinevoimistelua, ja sen lisäksi potkunyrkkeilyä, lenkkeilyä ja kuntosaliharjoittelua. Mikkola on siis urheillut koko elämänsä ajan ja omien sanojensa mukaan, hänen kuntonsa on melko vahva. Myös luonto ja retkeily on ollut merkittävässä osassa Mikkolan elämää, joten armeija-arjen eräily on hänelle jo tuttua hommaa.
– Nyt olen pyrkinyt kasvattamaan kuntoa silmällä pitäen tulevaa palvelusaikaa ja varautuen mahdollisiin kuntotesteihin, Mikkola kertoo.
Valmiusjoukkohaun lisäksi Mikkola haki myös Lapin rajajääkärikomppaniaan Ivaloon sekä Jääkäriprikaatiin Sodankylään. Mikäli hän ei siis pääse valmiusjoukkoihin, hän suorittaa vuoden palvelusajan joka tapauksessa jossain. Toiveena on kuitenkin päästä juuri valmiusjoukkoihin.
– Lyhyellä tähtäimellä tavoitteena ovat palveluksen suorittaminen sekä oman toimintakyvyn haastaminen. Pidemmällä tähtäimellä saan kokemuksia ja opetuksia, joita en välttämättä muuten kohtaisi, mikä voi antaa perspektiiviä työelämään tai mahdollisesti jatkokoulutukseen, Mikkola avaa tavoitteitaan ja suunnitelmiaan.
Suomen kansainväliset valmiusjoukot keskittyvät muun muassa kansainväliseen yhteistoimintaan ja kriisinhallintaan. Myös rauhanturvaajaksi lähteminen on Mikkolalle mahdollinen tulevaisuuden vaihtoehto. Mikkolan mukaan on hienoa, että pienestä Suomesta voi tuoda apua alueille, joissa sitä tarvitaan.
Suomen kansainvälisten valmiusjoukkojen kunto- ja terveysvaatimukset
Hakijalta vaaditaan muun muassa:
Hyvää terveydentilaa, palveluskelpoisuusluokka A.
Hyvää fyysistä kuntoa, ja yli 2500 metrin suoritusta Cooperin juoksutestissä. Lisäksi hakijan täytyy suorittaa hyväksytysti lihaskunto- ja evakuointitesti
Psykologisten kokeiden läpäiseminen sekä hyvä paineensietokyky.
Hakijalla tulee olla vähintään tyydyttävä suomen ja englannin kielen taito sekä valmius sitoutua kansainvälisiin valmiusjoukkoihin ja lähteä ulkomaille koulutuksen jälkeen.
Hakija suostuu myös huumausainetestiin.
Lähde: Intti.fi/skvj
Rauhanturvaajien tehtävänä on parantaa kriisialueiden oloja ja auttaa pysyvän rauhan saavuttamisessa. Suomalaisia rauhanturvaajia toimii YK:n, Naton ja EU:n operaatioissa ympäri maailmaa.
Suomessa rauhanturvaajaksi voi hakea kuka tahansa varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen, ja haku on auki ympäri vuoden. Rauhanturvaajat ovat vapaaehtoisia ammattilaisia.
Naisten osallistuminen rauhanturvatehtäviin on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, mutta se on edelleen suhteellisen pieni verrattuna miesten osuuteen. YK:n rauhanturvaoperaatioissa naisia on noin 5–6 prosenttia kaikista sotilas- ja poliisitehtävissä toimivista henkilöistä. Tämä luku vaihtelee hieman eri operaatioiden ja maiden välillä, mutta globaalisti naisten osuus on pysynyt melko matalana.
Rauhanturvaajat toimivat monenlaisissa tehtävissä, ja naisten osallistuminen on avannut uusia mahdollisuuksia ja lähestymistapoja. Yksi keskeinen alue, jossa naisten osallistuminen on merkittävää, on naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen. Konfliktialueilla naiset ja lapset ovat erityisen alttiita seksuaaliselle väkivallalle, ja naispuoliset rauhanturvaajat voivat olla merkittäviä roolimalleja ja tukihenkilöitä paikallisille naisille ja lapsille. He voivat myös luoda luottamusta ja helpottaa yhteyksiä paikallisiin yhteisöihin, koska he voivat ymmärtää ja käsitellä sukupuoleen liittyviä erityishaasteita.
