Onnettomuudet: Auto suistui tieltä ja pyöri useita kertoja katon kautta ympäri Ro­va­nie­mel­lä

Sää: Joko talvi yl­lät­ti, missä kulkee Lapin lu­mi­ra­ja? Lähetä meille sää­ku­va­si

Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Mainos : Kaleva Median ja­ka­ja­na saat vai­kut­taa omaan työ­mää­rää­si ja tienaat sen mu­kai­ses­ti. Klikkaa tästä täyt­tä­mään työ­ha­ke­mus.

Tilaajille

Maamme oli hetken maail­man suurin puu­ta­lo­jen viejä – Suomeen jäi alle 10 pro­sent­tia tyyp­pi­ta­lois­ta, joilla han­kit­tiin ton­neit­tain kahvia, kan­kai­ta ja ki­vi­hiil­tä

Vaatimattomasta tehdasvalmisteisesta tyyppitaloista tuli jälleenrakennuskaudella Suomen arkkitehtuurin suurin vientituote.

Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria tutkineet Kristo Vesikansa ja Laura Berger yllättyivät Puutalo Oy:n valtavasta vientivolyymista, mutta alueita löytyy Suomestakin. Yksi niistä on Marttilan asevelikylä Helsingin Pitäjänmäessä.
Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria tutkineet Kristo Vesikansa ja Laura Berger yllättyivät Puutalo Oy:n valtavasta vientivolyymista, mutta alueita löytyy Suomestakin. Yksi niistä on Marttilan asevelikylä Helsingin Pitäjänmäessä.
Kuva: Arttu Laitala

Jos suomalaiselta kysyy, mikä on jälleenrakennuskauden tyyppitalo, mielikuviimme piirtyy 1940–50-luvuilla tehtyjä puurakenteisia, puolitoistakerroksisia omakotitaloja.

Suomalaisen puuarkkitehtuurin historiasta ja tyyppitalojen suojelusta on alettu viime vuosina kiinnostua – ei ainoastaan Suomessa, vaan monissa Euroopan maissa. Suomesta vietiin toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen eri puolille maailmaa lähes 200 000 eri käyttötarkoituksiin ja ilmasto-olosuhteisiin sovitettua puuelementtitaloa, joista osa on yhä pystyssä.