kolumni: Eikö ka­las­tus­la­ki olekaan kai­kil­le sama? Kysymys on nyt ajan­koh­tai­sem­pi kuin koskaan

Podcast: Kar­va­lak­ki­do­ku­ment­ti osa 6: Kuk­ko­lan­kos­ki näyt­tää, mitä elävä jo­ki­kult­tuu­ri voi ih­mi­sel­le merkitä – Heik­ki­län tai­tei­li­ja­vel­jek­set ker­to­vat elä­mäs­tä Väy­län­var­rel­la

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Maa­kaa­su on tärkeä Suo­men­kin ”vih­rey­del­le”

Tämän aamun uutiset kertoivat, että suomalaiset pääomasijoittajat vastustavat maakaasun määrittelemistä ”vihreäksi” EU:n taksonomiassa. Tässä he toimivat vastoin Suomen kansallisia etuja.

Eihän maakaasu hiilidioksidipäästöjä ajatellen tietenkään ”puhdasta” ole. Se on fossiilinen polttoaine, mutta niistä se on paras. Muun fossiilisen korvaaminen kaasulla on eduksi ympäristölle.

Maakaasulla on kuitenkin erityisesti Suomen kannalta katsoen myös suuri välillinen vaikutus sen vuoksi, että biokaasun käytön lisääminen vaatii tuekseen maakaasun jakeluverkoston ulottamista kautta maan.

Biokaasu on puolestaan kaikkein puhtainta energiaa, ja sen käytöllä on valtava kansantaloudellinen ja aluepoliittinen merkitys.

Suomen maantieliikenne on sähköistymässä nopeasti. Valtiovalta sitä monin tavoin tukee. Biokaasun käyttö taas kasvaa tuskastuttavan hitaasti.

Kun tästä kirjoitan, voin nojautua omiin kokemuksiini.

Viime keväänä haastattelin Polaris-TV:ssa MTK:n puheenjohtajaa Juha Marttilaa (Järkipuhetta ilmastosta ja kestävästä kehityksestä 26.4.2021). Hän puhui vakuuttavasti sen puolesta, että biokaasun käyttöä tulisi lisätä maantieliikenteessä.

Siitä sain virikkeen ryhtyä tutkimaan mahdollisuutta, että luopuisimme ladattavasta hybridistämme ja siirtyisimme kaasun käyttäjiksi.

Kävi ilmi, että Kemin seudulla ei ollut kaasun tankkausasemia. Pohjoisimmat olivat Oulussa.

Ryhdyin selvittämään mahdollisuutta saada tankkausasema Keminmaalle rakentamaamme Pohjanporttiin.

Aluksi olisi käytetty maakaasua, mutta myöhemmin olisi siirrytty biokaasuun, kun sen tuotanto noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa jäteasema Jäkälässä käynnistyisi.

Aluksi esillä oli suunnitelma vuokrata alue asemaa varten. Kun tämä ei ollut toteutumassa, tutkimme mahdollisuutta, että sen perustaisi oma yrityksemme.

Kun kaasua ei Meri-Lapin alueella ollut tarjolla, laadittiin suunnitelma, että hankimme Torniosta nesteytettyä maakaasua (LNG) ja muunnamme sen itse autoissa käytettäväksi liikennekaasuksi.

Viime vuoden lopulla tämä hanke oli lupaavasti etenemässä, mutta sitten maakaasun markkinat menivät sekaisin. Hanke oli pakko lykätä epämääräiseen tulevaisuuteen.

Pohjanportin kehittämiseen tarjolle tuli yllättävä uusi mahdollisuus, kun ryhdyimme sähkömarkkinoiden mullistusten vuoksi kilpailuttamaan yritystemme sähkösopimuksia.

Kilpailun voitti Helsingin energia, Helen Oy.

Sopimusneuvottelujen yhteydessä Helen tarjoutui rakentamaan Pohjanporttiin aseman sähköautojen pikalatausta varten. Tämäkin neuvottelu johti sopimukseen. Suunnitelmien mukaan Helenin pikalataus käynnistyy Pohjanportissa ensi kesänä.

Sähköautojen lataaminen ei ole Pohjanportissa uusi asia. Siellä on jo tarjolla kolme paikkaa hitaampaa latausta varten.

Kun pikalatauspaikat otetaan käyttöön, Pohjanportissa nyt olevat latauslaitteet siirretään Kylpylä-hotelli Pohjanrannan asiakkaiden käyttöön. Auton voi sitten ladata kätevästi yöpymisen yhteydessä.

Emme ole suinkaan luopumassa kaasuntankkausaseman perustamisesta Pohjanporttiin. Tarjoamme vuokralle ehkä Suomen parasta tankkausaseman paikkaa.

Pohjanportti sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn 4-tien varrella. Biokaasun tuotanto on suunnitelmien mukaan käynnistymässä parin vuoden kuluttua Jäkälässä, josta kaasua voidaan johtaa putkea pitkin Pohjanporttiin. Aivan vieressä, Torniossa, sijaitse Pohjoismaiden suurin LNG-terminaali.

Valtiovallalle on esitettävä vakava, voimakas vetoomus, että biokaasun tuotannon ja käytön lisäämiseksi tehdään kaikki mahdollinen.

Tästäkin syystä maakaasu on saatava mukaan ”vihreään” taksonomiaan.

Paavo Väyrynen