Suomi sijoittuu huumekuolemissa Euroopan kärkeen ja tämä koskee etenkin nuorta väestöä. Tämä kehitys on ollut meneillään jo vuosia.
Ylen julkaisu 29.11.2024 kertoo alle 25-vuotiaiden huumekuolemien lähes kaksinkertaistuneen vuodessa. Nämä mainitsemani faktat kertovat vakavista ongelmista yhteiskuntamme palvelujärjestelmässä. Ylen julkaisussa A-klinikkasäätiön kohtaavan huumetyön asiantuntija Jenny Kaasinen-Wickman kertoo päihteiden saannin olevan nykyään todella helppoa. Hän toteaa tämän olevan yksi hälyttävää huumeidenkäytön kehitystä edesauttanut tekijä.
Erityisesti hän kuitenkin korostaa matalan kynnyksen palveluihin kohdistuneita supistuksia ja korona-ajan kohtaamispaikkojen sulkutoimia, joita ei koskaan palautettu entiselleen.
Huumekuolemat ovat erittäin vakava asia, joihin meidän on yhteiskuntana puututtava. Etenkin vahvojen huumausaineiden käytön pariin ei "vain päädytä". Huumausaineiden jyrkästi lisääntynyt käyttö etenkin nuorten keskuudessa kertoo nuorten pahasta olosta ja näköalattomuudesta tulevaisuuden suhteen.
Mielenterveysongelman ja päihdeongelman yhdistelmä usein estää terapian saamisen. Mielen pahoinvointi voi kuitenkin nimenomaan johtaa siihen, että yksilö päätyy päihteiden, etenkin laittomien sellaisten, pariin. Kun ollaan siinä pisteessä, että henkistä helpotusta haetaan päihteistä, olisi viimeistään tällöin jos milloin kriittisen tärkeää päästä avun piiriin. Tämä on vain yksi esimerkki palvelujärjestelmämme viallisuudesta, kun ylipäätään mielenterveyspalveluiden piiriin pääseminen on tehty yhä vaikeammaksi ja saatavuus vaihtelee alueittain.
Tämä vakava kehityssuunta vaatii päättäjiltä konkreettisia toimia. Hyvinvointialueiden rahoitusta on lisättävä. Lisäksi ensi vuonna valittavien uusien kunta- ja aluevaltuutettujen tulisi alueillaan tutkia yhteistyön vahvistamisen mahdollisuuksia etenkin nuorisotyön ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saralla.
Toimitaan ennen kuin on liian myöhäistä.