Olen törmännyt uskomattomiin väitteisiin Facebook-ryhmissä, joissa väitetään, että lyhytvuokraus ei tuottaisi kaupungille lainkaan verotuloja. Tämä on naurettavaa ja kuvastaa ajattelumallia, jossa sähkö tulee pistorasiasta ja raha seinästä – aivan kuin talouden hyödyt ilmestyisivät ilman ihmisten omia ponnistuksia.
Rovaniemellä kirjattiin 2023 noin 1,2 miljoonaa yöpymistä, joista noin viidennes – 240 000 – oli lyhytvuokrauksia. Kun näistä laskee maksetut pääomaverot, mitkä edelleen jaetaan valtionosuuksista kunnille, luulisi kaikkien tajuavan, että summa ei ole nolla.
Lisäksi lyhytvuokrauksen kautta tulevat matkailijat käyttivät alueen palveluihin noin 19 miljoonaa euroa, mistä myös maksetaan verot. Väite, että lyhytvuokraus ei tuota verotuloja, on paitsi väärä myös taloudellista ymmärtämättömyyttä.
Lyhytvuokraus on monille perheille keino parantaa taloustilannetta ilman suuria uhrauksia tai riskejä. Se voi mahdollistaa sen, että lapsi saa harrastaa urheilua, musiikkia tai muuta kehittävää toimintaa – tai että perheellä on varaa yhteiselle lomamatkalle kerran vuodessa. Tämä on konkreettista taloudellista vapautta, joka luo perheisiin hyvinvointia.
Kun tämä halutaan estää, on syytä kysyä miksi. Onko kyse vain kateudesta, koska joku toinen on onnistunut hyödyntämään tätä mahdollisuutta? Onko epäreilua, että naapuri saa hieman ylimääräistä tuloa? Tavalliset ihmiset voivat työllään luoda vaurautta, joka parantaa heidän ja perheidensä elämää.
Sanonta kuuluu, että "suomalainen on valmis maksamaan 100 euroa siitä, ettei naapuri saa 50 euroa." Rovaniemeläisten kohdalla se voisi olla näin: "Rovaniemeläinen on valmis maksamaan 10 000 euroa siitä, ettei naapuri saa 100 euroa."
Tämä kuvastaa hyvin toiminnan vastustajien asenteita. Estetään toisten menestyminen, vaikka samalla kaupunki ja sen asukkaat kärsisivät.