Tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander allekirjoitti Rovaniemen kauppalan perustamispäätöksen kesäkuussa 1928. Kauppalana Rovaniemi toimi seuraavan vuoden alusta vuoden 1959 loppuun.
Rovaniemen vaakunan loi taiteilija Väinö Tiger. Vaakuna hyväksyttiin yksimielisesti kauppalanvaltuustossa 27.1.1930. Tasavallan presidentti Relander vahvisti vaakunan 14.4.1930.
Vaakunaselityksen mukaan kilven sinisellä pohjalla on hopeinen tunturi, yläpuolellaan goottilainen R ja ylimpänä revontulia kuvaava kruunu. Alusta alkaen hopeisen tunturin on ymmärretty kuvaavan oikeaa Rovaniemen ikiaikaista luonnon luomaa maamerkkiä Ounasvaaraa.
Maamme vanhimman kaupungin Turun vaakunassakin on kirjain A. Se muistuttaa kaupungin latinankielisestä nimestä Aboa. Vaakunaselityksessä todetaan, miten sinisessä kentässä on kultainen goottilainen A-kirjain ja sen ympärillä neljä hopealiljaa.
Turkua merkittävästi nuoremman kaupunkimme yli 90 vuotta sitten hyväksytyssä Rovaniemen vaakunassakin voi siten olla goottilainen R, vaikka se ei olisikaan tiukimpien heraldisten sääntöjen mukaista.
Alkuperäiseen Rovaniemen vaakunaan liittyy toinenkin erikoisuus: ennen huhtikuussa 1949 annettua lakia vaakunoista ainoastaan kaupungeilla oli oikeus käyttää vaakunaa. Karjaa, Riihimäki, Rovaniemi ja Valkeakoski olivat kuitenkin aiemmin presidentin asetuksella saaneet vaakunan. Alkuperäisen vaakunan erikoinen historiakin puoltaa sen palauttamista kaupunkimme vaakunaksi.
Kuntien yhdistyessä hätäisesti ja Väinö Tigerin luoman Rovaniemen vaakunan historiallista merkitystä ymmärtämättä vanhempi vaakuna hylättiin ja sen tilalle otettiin 1950-luvun puolivälissä käyttöön otettu maalaiskunnan vaakuna.
Tämän Rovaniemen historiaa hylkineen päätöksen korjaamiseen on hyvä mahdollisuus. Palautetaan kaupunkiamme ja sen tärkeintä tunnusmerkkiä Ounasvaaraa kuvaava vuonna 1930 luotu vaakuna sille sijalle, joka sille kuuluu, ja tehdään entisen maalaiskunnan vaakunasta Rovaniemen kylien tunnus. Kylien asukkaille ratkaisu antaa mahdollisuuden esiintyä omien kyliensä puolesta, kylien, joilla kaikilla on oma historiansa ja omaleimaisuutensa ja omat nimensä vaikka hallinnollisesti kuuluvatkin Rovaniemeen.