Mikko Kärnän (UR 1.4.) jutusta pääsee käsitykseen, että riskiryhmään kuuluvat ovat niitä viruksen levittäjiä. Mielestäni asia on päinvastoin. Nuoret käyvät työssä, liikkuvat ihmisten ilmoilla ja ”pölyyttävät” kansaa keräämillään pöpöillä.
Kärnän ohje +70:n pysymisestä kotona on ok, mutta kunnon ylläpitäminen ja neljä seinää alkavat ahdistaa, joten ulkoilu jää vaihtoehdoksi. Kun lähden kävelemään kadulle, niin vastaan tuleva nuori tai ryhmä nuoria eivät reagoi lainkaan turvaetäisyyden ylläpitämiseksi. Sama ongelma korostuu maastossa poluilla ja talvikävelyreiteillä. Itsesuojeluvaisto pakottaa hyppäämään umpihankeen. Nuorilta väistäminen onnistuisi notkeammin.
Nuori itsekkäästi ajattelee olevansa vastustuskykyinen ja päihittävänsä pöpön, niin kuin asia useimmin onkin. Kunnioitus kanssaihmisten elämään on hakusessa.
Korona on koko kansan ongelma ja sen päihittämiseen tarvitaan jokainen erikseen ja kaikki yhdessä.
Näin luminen talvi on tuonut ongelmia patikoijoille. Esimerkiksi Oukulla etäämmällä olevat polut eivät ole tahtoneet pysyä kulkukelpoisina. Jos haluaa suunnata vaikkapa Isonrakan maastoon, niin päätyy kävelemään polkupyöräreiteille.
Siellä pyöräilijät heti ärähtävät, että tämä on pyöräreitti. Lisäksi se on vaarallista. Kun äänettömällä kulkuneuvolla liikkuva pyöräilijä karjaisee selän takana, niin pöksyissä voi olla muutakin kuin pupu. Hankkikaa pyöriin edes pirikello ja käyttäkää sitä.
Olisiko liian lainvastaista, jos pienen moottorikelkan omistaja ajaisi vähän poljettuja polkuja kulkukelpoisemmiksi, varsinkin etäämmälle Oukun ”ydinkeskustasta”! Löytyykö talkoolaisia, entä kunta?
Kirjoittaja Eino Krigsholm on +80-ikäinen.