Jos sodassa on mitään sääntöjä, niin partisaani-iskut olivat äärimmäisen vastenmielisiä ja raukkamaisia tekoja. Silti voidaan kysyä, miksi erämaakylien väestöä ei evakuoitu, vaikka tiedettiin, että tällaisia partioita liikkuu kaukana rintaman takana?
Syitä on kolmenlaisia. Ensimmäiseksi tulee mieleen rintamakomentajan ja nimismiehen keskustelu, josta olen lukenut. Siinä pohdittiin tätä ongelmaa.
Rintamakomentaja oli sitä mieltä, että kylissä pitää antaa väestön olla, jotta ne toimivat jonkinlaisina etuvartioina ja hälyttäjinä vihollisen mahdollisen hyökkäyksen varalta.