Vaalikone: Katso Lapin Kansan vaa­li­ko­nees­ta, kuka eh­dok­kais­ta on lä­him­pä­nä aja­tus­maail­maa­si

Podcast: Mistä tulee Lapin suurin puolue? Kuun­te­le myös, mikä pu­hut­taa ra­ja­kun­nis­sa vaalien alla

Kolumni: Yksi on juh­lis­ta poissa, kun Suomen toi­sek­si suurin kan­sal­lis­puis­to täyttää ta­sa­vuo­sia

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Lapin Kansa 2 kk 59,90 euroa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Met­säs­tä olisi moneen käyt­töön

Juri Laurila esitti (LK 30.1.) väitteitä metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Vielä 70 vuotta sitten metsänomistajat hakkasivat tukkipuita. Se on yhä järkevintä toimintaa metsässä. Metsänomistajat eivät hakanneet keskenkasvuisia puita. Avohakkuut olivat lain mukaan metsän hävitystä. Viime vuosisadan puolivälistä lähtien metsänomistajan oli käytettävä avohakkuuta ja kallista istutusta. Muutos ei perustunut tieteelliseen tutkimukseen. Valvoja pakotti metsänomistajat toimimaan lakia rikkoen.

Jjatkuvaa kasvatusta ei ole koskaan lailla kielletty, mutta organisaatiot alan ministeriön johdolla estivät sen lain omavaltaisella tulkinnalla ja lakia alemmilla säädöksillä. Jatkuvassa kasvatuksessa ja jaksollisen avohakkuukäytännössä puuston kasvussa on suuria eroja. 38 julkaisun tutkimusaineistoissa 1985–2019 kasvu jatkuvassa kasvatuksessa oli 200 kuutiometrin tasolla noin puolitoista kuutiota hehtaaria ja vuotta kohti suurempi kuin jaksollisessa. Ruotsissa on mitattu jopa suurempi ero.

Aineistot on mitattu (kenttäkokeet) ja inventoitu (vmi) vertailukelpoisesti samanlaisissa oloissa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.