Kolumni: Tulva näytti am­mat­ti­lai­sil­le ja pai­kal­li­sil­le voi­man­sa

Elokuvat: Aki Kau­ris­mäen pal­kit­tu elokuva saa en­si­esi­tyk­sen­sä So­dan­ky­läs­sä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Kohti kriit­ti­sem­pää ajat­te­lua

Voin yhtyä Aino Sankalan näkemykseen säilyttää uskonto ja elämänkatsomustieto (ET) oppiaineina ( LK 28.1.). ET:n opettamista vaikeuttaa kuitenkin minimiraja (vähintään 3 oppilasta). Monikulttuurisuuden lisääntyessä eri vähemmistöuskontojen opetus vaikeutuu niin ikään. Suoranainen karhunpalvelus olisi, että uskonto ja ET yhdistetään samaksi oppiaineeksi. Filosofia sen sijaan pakollisena oppiaineena toimisi johdantoaineena nuoren oman elämänkatsomuksen rakentamiselle.

Sankalan mielestä filosofia on peruskoulun oppilaille vaikeaa. Vaikeus lienee sen nimessä. Nimi voisi olla "kriittinen, itsenäinen ajattelu" kuten tohtori Tuukka Tomperi on esittänyt. Jo nyt lukion opetussuunnitelmassa filosofian opetuksessa painotetaan kriittistä ajattelua ja argumentaatiotaitoja. Informaation ja disinformaation ristitulessa tämä koskee yhä nuorempia ikäluokkia. Näiden kohdalla filosofia toimisi hyvänä väylänä Sankalan mainitsemiin hyvien arvojen opettamiseen, hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottamiseen.

Monissa maissa, kuten Australiassa, Norjassa ja Saksassa filosofiaa on kokeiltu.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.