Jääkiekko: RoKi Hockey sai ison omis­ta­jan Sveit­sis­tä – EHC Klo­te­nin osa­omis­ta­ja Mike Schälch­li on Lapin ystävä

Pääkirjoitus: Venäjä jatkaa hyb­ri­di­ope­raa­tio­taan Suomen rajalla niin kauan kun se katsoo hyö­ty­vän­sä siitä

äänestä: Mikä on vuoden 2023 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma? Äänestä suo­sik­kia­si ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Kohti kriit­ti­sem­pää ajat­te­lua

Voin yhtyä Aino Sankalan näkemykseen säilyttää uskonto ja elämänkatsomustieto (ET) oppiaineina ( LK 28.1.). ET:n opettamista vaikeuttaa kuitenkin minimiraja (vähintään 3 oppilasta). Monikulttuurisuuden lisääntyessä eri vähemmistöuskontojen opetus vaikeutuu niin ikään. Suoranainen karhunpalvelus olisi, että uskonto ja ET yhdistetään samaksi oppiaineeksi. Filosofia sen sijaan pakollisena oppiaineena toimisi johdantoaineena nuoren oman elämänkatsomuksen rakentamiselle.

Sankalan mielestä filosofia on peruskoulun oppilaille vaikeaa. Vaikeus lienee sen nimessä. Nimi voisi olla "kriittinen, itsenäinen ajattelu" kuten tohtori Tuukka Tomperi on esittänyt. Jo nyt lukion opetussuunnitelmassa filosofian opetuksessa painotetaan kriittistä ajattelua ja argumentaatiotaitoja. Informaation ja disinformaation ristitulessa tämä koskee yhä nuorempia ikäluokkia. Näiden kohdalla filosofia toimisi hyvänä väylänä Sankalan mainitsemiin hyvien arvojen opettamiseen, hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottamiseen.

Monissa maissa, kuten Australiassa, Norjassa ja Saksassa filosofiaa on kokeiltu.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita