kolumni: Eikö ka­las­tus­la­ki olekaan kai­kil­le sama? Kysymys on nyt ajan­koh­tai­sem­pi kuin koskaan

Podcast: Kar­va­lak­ki­do­ku­ment­ti osa 6: Kuk­ko­lan­kos­ki näyt­tää, mitä elävä jo­ki­kult­tuu­ri voi ih­mi­sel­le merkitä – Heik­ki­län tai­tei­li­ja­vel­jek­set ker­to­vat elä­mäs­tä Väy­län­var­rel­la

Luke: Män­nyl­le, kuu­sel­le ja koi­vul­le tie­dos­sa kes­ki­mää­räis­tä hei­kom­pi kukinta

Helsinki
Kuusen emikukintoja.
Kuusen emikukintoja.
Kuva: Luke/Erkki Oksanen

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa kaikille Suomen pääpuulajeille vaatimatonta kukintaa koko maahan. Männylle, kuuselle ja koivulle on tiedossa keskimääräistä heikompi kukinta.

Lämpimän viime kesän ansiosta siementen laatu on kuitenkin hyvä Pohjois-Suomea myöten. Mänty alkaa varistaa siemeniään yleensä huhtikuun puolivälissä.

– Keskinkertainenkin siemensato voi riittää hyvään taimettumiseen luontaisen uudistamisen aloilla, kunhan siemenpuita ja paljastettua kivennäismaata on riittävästi, kertoo Luken tutkija Pekka Helenius.

Mänty kukkii tänä vuonna keskimääräistä heikommin, mikä tarkoittaa heikohkoa siemensatoa keväälle 2024. Sen sijaan keväälle 2023 näyttäisi pikkukäpyjen perusteella olevan kehittymässä keskimääräistä runsaampi siemensato ja sen myötä hyvä tilaisuus luontaiselle uudistamiselle.

Kuusen latvoissa olevaa runsasta käpysatoa verottavat mittavat hyönteis- ja sienituhot.

– Jotta käpytuhohyönteisten kannat pienenisivät, ja sen myötä myös tuhoriski tuleville kuusen käpysadoille pienenisi, pitäisi heikkoja kukintavuosia olla kuitenkin useampia peräkkäin, Luken tiedotteessa todetaan.

-
Kuva: LUKE

Koivuallergikoille on luvassa kepeä kevät, sillä myös koivu kukkii tavallista heikommin.

Koivun heikon kukinnan taustalla on viime kevään runsas kukinta, sillä hyvää kukintavuotta seuraa yleensä yksi tai kaksi heikompaa vuotta.