Lapin maatalouden näköalapaikalla yrittäjänä toimiva Juha Lakkapää on tiiviisti tekemisissä maatalousyrittäjien, rakentajien ja yksityisasiakkaiden kanssa.
Jopa 80 % Lakkapään liikevaihdosta tulee konekaupasta ja varaosista, ja Lakkapään mukaan palveluroolissa yrittäjiin ja maatiloihin päin keskeisimpiä ovatkin vaihtokauppa, rahoitus, kuljetus, tuotteiden laatu ja tavoitettavuus koneiden ollessa yrittäjille valtavia investointeja.
Kipinä yrittäjyyteen jo lapsuudessa
Yrityksen tarina on alkanut vuonna 1964 Lakkapään yrittäjäveljesten vanhempien perustettua kyläkaupan Pelloon. Kauppaoppilaitoksen ja armeijan jälkeen Lakkapää meni töihin vanhempiensa vuonna 1984 Ylitorniolle perustamaan maatalous- ja rautakauppaan.
Kauppa kävi Ylitorniolla 90-luvulla, mutta laajentumisaikeet olivat veljeksillä vahvasti mielessä. Vuonna 2000 yritys laajeni Ruotsiin, ja Tornion K-rauta otettiin haltuun 2001. Kauppa Kiirunassa kävi hyvin, sillä sana yrityksestä oli kiirinyt pohjoisessa eikä kilpailua ollut. Mitä etelämmäksi Ruotsissa liikuttiin, sitä heikommaksi tilanne kävi.
”Skellefteå oli suuri fiasko”, Lakkapää toteaa.
Ruotsin tytäryhtiö jouduttiin hakemaan konkurssiin ja Suomen toiminnot sen seurauksena saneeraukseen vuonna 2016. Lakkapään henkilökohtainen talous oli koetuksella.
”Kaiken, mitä olit siihen mennessä kerännyt, aloit keräämään uudestaan. Ehkä sitä yrittäjäksi on syntynyt, että sen paineen kesti ja yöunet ei mennyt”, Lakkapää sanoo.
Sinnikkyys palkittiin, sillä vaikka ensimmäinen laajennusyritys Ruotsiin sujui kaikkea muuta kuin odotusten mukaisesti, on Lakkapään ruotsalainen verkkokauppa nykyään jopa Suomen verkkokauppaa hieman suositumpi. Ruotsin posti hakee tuotteita Tornion varastolta kahdesti päivässä.
”Siinä mielessä ollaan jollakin lailla ruotsalaisia tai kilpailijoita edellä, että Ruotsin rajan ollessa vieressä voimme hyödyntää varastoa kahteen maahan”, Lakkapää toteaa.
Optimistisesti eteenpäin
Kasvaneet tilakoot ja Lapin pitkät välimatkat ovat vähentäneet tilojen yhteishankintoja. Niiden sijaan Lakkapää näkee Euroopassakin yleistyneen urakoinnin ja hyödyntämättömät metsäresurssit mahdollisuuksina. Yrittäjää haastatelleen TILMA-hankkeen projektipäällikkö Laura Kuismasen mukaan hankkeen yksi tavoite on nostaa esiin metsien hyödyntämisen mahdollisuudet osana maatilojen talousnäkymien kohentamista.
”Me ei olla vielä nähty kaikkea urakoinnissa. Siihen tulee vielä semmoisia toimijoita, jotka oikeasti sitä hommaa tekee ja pyörittää”, Juha pohtii.
Haasteena Lakkapää kokee kausityövoiman saannin ja maataloustyön arvostuksen. Myös maatilayrittäjät ovat kokeneet, että julkisuudessa käytävä keskustelu maataloudesta on negatiivista ja maatilayrittäjiä syyllistävää.
Viime vuosina kotimainen ruoantuotanto on nähty huoltovarmuuden kannalta uudessa valossa. Lakkapäänkin mielestä paljon hyvää on.
”Eihän tämä toimisi ja pyörisi tällä lailla, jos ei olisi.”
Lakkapään mukaan vuosi 2022 oli kustannusten noususta huolimatta yksi maatalousalan kaikkien aikojen parhaista vuosista tuloksellisesti.
Tuottajahintojen nousu tasoitti muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia. Usko tulevaisuuteen on vahva.
”Uskoisin, että kyllä mekin pohjoisen toimijana ja maatalous- ja konekauppana se paikkamme aina löydetään. Maatalous tarvitsee muutakin kuin maatalous- ja konekauppaa. Jos tilat loppuisivat, täältä katoaisi paljon muutakin.”
Artikkeli on julkaistu osana TILMA – Tiedosta tekoihin Lapin maaseudulla -hanketta. Hankkeen tavoitteena on maatilayritysten toiminnan kehittäminen, lähiruoan käytön lisääminen, ajantasaisen maatalouspolitiikan tiedon levittäminen ja maaseudun toimijoiden yhteistyön lisääminen. EU:n maaseuturahaston rahoittama hanke järjestää syksyn aikana koulutuksia lappilaisille viljelijöille ja alasta kiinnostuneille. Lue koko artikkeli ja tutustu maksuttomiin teemapäiviin hankkeen verkkosivuilla.
