Koronaviruksen levitessä viruksesta johtuvat poissaolot töistä, koulusta tai päiväkodista aiheuttavat työntekijöille ja työnantajille enenevässä määrin hankaluuksia. Koronasta johtuvia poissaoloja saattaa seurata myös ansionmenetystä työntekijöille. Milloin työntekijällä on oikeus jäädä kotiin? Missä tapauksissa työntekijä saa palkkaa? Torstaina hallitus suositteli, että kaikki ulkomailta palaavat jäävät kahdeksi viikoksi kotiin matkansa jälkeen. Kuka korvaa poissaolon, jos etätyömahdollisuutta ei ole?
STT kysyi työnantajien EK:lta, palkansaajien SAK:lta sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä.
1. Työnantaja määrää kotiin karanteeniin, eikä etätyön mahdollisuutta ole
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tähän voivat vaikuttaa karanteenin syyt. Jos esimerkiksi kysymys on työmatkan jälkeisestä karanteenista, työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus palkkaansa. Vapaa-ajan matkasta johtuvan karanteenin osalta taas ei ole oikeuskäytäntöä eikä toistaiseksi yleistä työmarkkinajärjestöjen antamaa ohjeistusta. Asia on TEMin mukaan arvioitava tapauskohtaisesti.
EK:sta sanotaan, että palkanmaksuvelvollisuutta koskevat määräykset on pitkälti määritelty työehtosopimuksissa, jotka ovat keskenään erilaisia. Siten käytännöt vaihtelevat eri yrityksissä. Lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan työmatkan jälkeisestä karanteenista maksetaan lähtökohtaisesti palkka, mutta lomamatkalle lähtevä ottaa riskin, että työnantaja ei korvaa paluun jälkeistä karanteenia. Tämä liittyy Äimälän mukaan siihen, että ulkoministeriö ilmoitti torstaina, että nyt ei ole syytä matkustaa ulkomaille. Ennen UM:n suositusta matkaan lähteneiden osalta tilannetta arvioitaneen tapauskohtaisesti.
SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko sanoo, että palkanmaksuvelvoite jatkuu työsopimuslain mukaan ainakin kaksi viikkoa, jos työnantaja määrää varotoimenpiteenä työntekijän kotiin.
2. Lääkäri määrää työntekijän karanteeniin
Työntekijällä on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jota maksaa Kela, jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan lääkärin määräyksestä karanteenissa. Päiväraha on käytännössä samansuuruinen kuin palkka.
3. Lääkäri määrää lapsen karanteeniin.
Ministeriön mukaan työntekijä voi saada tartuntatautipäivärahaa. EK:sta katsotaan, että tähän tilanteeseen voidaan soveltaa pykälää "poissaolo pakottavasta perhesyystä". Sen perusteella työntekijällä on oikeus jäädä kotiin, jos lapsi on niin pieni, että ei voi olla yksin kotona eikä hoito järjesty muulla tavalla.
– Käsittääkseni millään alalla tämäntyyppinen poissaolo ei ole palkallista, Äimälä sanoo.
Myös SAK katsoo, että oikeutta palkkaan ei ole, jos työehtosopimuksessa tai muutoin ei asiasta ole sovittu.
4. Koulu tai päiväkoti suljetaan.
Tilanteeseen voitaisiin soveltaa pykälää "poissaolo pakottavasta perhesyystä".
– Joissakin koronaan liittyvissä tilanteissa tämä voisi olla mahdollista, mutta yksittäiset tapaukset ovat kovin erilaisia, eikä meillä ole juurikaan vastaavia kokemuksia. Tässä tilanteessa olisi varmaan kaikkien etu, jos joustoa löytyisi, Kokko sanoo.
Palkkaa voi saada käytännössä vain, jos voi tehdä työt etänä.
5. Työnantaja lomauttaa.
Koronaepidemia saattaa johtaa siihen, että työnantajalla ei ole tarjota työtä työntekijöilleen, jolloin voidaan joutua lomauttamaan. EK:n mukaan lomautusajalta työntekijälle voidaan maksaa työttömyysetuutta, jonka suuruus riippuu tulotasosta ja siitä, onko työttömyyskassan jäsen.
