Ikääntyneiden yksinäisyys on merkittävä haaste yhteiskunnassamme. Joka kolmas iäkäs on yksinäinen, ja eniten yksinäisyyttä kokevat yli 85-vuotiaat.
Väestö ikääntyy voimakkaasti: Suomessa on yli miljoona yli 70-vuotiasta. Heidän osuus väestöstä on nyt 18 prosenttia, kun se vielä 1990-luvun alussa oli 9 prosenttia.
Ikääntyneiden yksinäisyyteen on helposti tunnistettavia syitä ja niihin tulee etsiä ratkaisuja. Menetyksiä tulee iän myötä enemmän, jatoimintakyvyn heikentyessä elämänpiiri kaventuu helposti. Yhä useampi hoitaa läheistään kotona, ja omaishoitajuus saattaa tuoda mukanaan myös yksinäisyyttä.
Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyminen on iso muutos elämässä. Yksinäisyys saattaa hiipiä elämään, vaikka palveluasumisessa ympärillä olisikin muita ihmisiä. Osa asukkaista kokee itsensä näkymättömäksi, oman elämänsä sivustakatsojaksi, mikä lisää yksinäisyyden tunnetta. Ei toivottu yksinäisyys heikentää elämänlaatua.
Yhteisöllistä asumista on lisätty hyvinvointialueilla, mutta valitettavasti sen lähtökohtana ovat usein säästöt. Ympärivuorokautista hoitoa on yritetty korvata yhteisöllisellä asumisella ja sitä on tarjottu asiakkaille, joille se ei ole oikea palvelumuoto. Kaikki eivät hyödy yhteisöllisestä asumisesta ja jokaiselle tulee voida tarjota tarpeenmukaista hoitoa ja hoivaa, joka huomioi yksilölliset tarpeet. Vanhustenhoito ei saa olla säilytystä.
Vanhustenhoidosta on jo kauan puhuttu säästöjen näkökulmasta ja ikääntyneiden tarpeet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Osa ikäihmisistä kokeekin olevansa vain menoerä valtion ja alueiden talousarvioissa. Jotain on vakavasti pielessä arvoissamme ja asenteissamme, kun leikkaamme jatkuvasti heikoimmassa asemassa olevilta.
Vanhustenhoitoa on tarkasteltava ikäihmisten tarpeiden näkökulmasta: mitä he tarvitsevat kokeakseen elämän mielekkääksi ja merkitykselliseksi myös tässä elämänvaiheessa, ja miten heidän osallisuuttaan voidaan vahvistaa.
Elämän loppuvaiheessa ikääntynyt on vaikeiden asioiden edessä. Meidän tulee kehittää vanhustenhoitoa ja tukea elämän viimeisiä vuosia. Samalla tuemme ikääntyneiden läheisiä ja rakennamme nuorten luottamusta siihen, että kaikista huolehditaan kaikissa elämänvaiheissa. Ikääntyminen ei saa olla pelottavaa kenellekään.