Suomi voi joutua maksamaan satoja miljoonia, jos liikennepäästöt eivät vähene riittävän nopeasti. EU:n taakanjakoasetus asettaa jäsenmaille sitovat päästövähennystavoitteet liikenteelle, rakennusten lämmitykselle, maataloudelle ja jätehuollolle. Tieliikenne on avainasemassa, koska se on sektorin suurin päästölähde. Liikenteen sähköistys on tärkeä keino.
Orpon hallituksen ohjelmassa on kirjaus: ”Sähköistetään Tornio–Kolari-väli”. Kysyin Väylävirastosta Kolarin radan sähköistämisen perään. Sen luvataan olevan valmis 2027.
Toinen Lapin kannalta tärkeä linjaus tehtiin Lulu Ranteen toimesta. Liikenneministerin mukaan huoltovarmuutemme kannalta keskeisiä liikenneinfrahanketta ovat raideyhteys Narvikiin, Tornionjoen ylittävät sillat ja Valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle. Puolustusvoimat haluaa Haaparanta–Tornio–Rovaniemi-radan eurooppalaisella raideleveydellä ja kannattaa rataa Kolarista Narvikiin.
Tornio–Kolari-radan sähköistämisellä on mahdollista siirtää kuljetuksia teiltä rautateille. Sähköistetty rata palvelee paikallisia ja erityisesti elinkeinoelämää. Yksin Metsä Fibren Kemin tehdas tarvitsee puuta 7,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa – yli 80 000 junavaunullista.
Henkilöjunaliikenteestä tulee sähköistyksen myötä vähäpäästöisempää, jolloin Tornionlaaksoon tulevien matkailijoiden hiilijalanjälki pienenee huomattavasti. Myös henkilöjunaliikennettä on mahdollista kehittää, pendelöinti Tornionlaakson kuntien välillä helpottuu.
Katse kannattaa nostaa myös rajan yli. Jäämerenrataselvityksessä (Ramboll 2018) kustannushyötylaskelmassa paras vaihtoehto on Kolari–Kaunisvaara–Svappavaara-rata. Se mahdollistaa Narvikiin, nykyisen Haaparanta–Boden–Svappavaara–Narvik-radan lisäksi.
Ruotsin liikenneviraston mukaan poikittaisyhteyttä Kolari–Svappavaara ei ole suunnitteilla. Siellä liikenteen infrastruktuurisuunnitelma 2027–37 on ollut lausunnoilla, mutta mikään ei estä radan sisällyttämistä kansalliseen ja läänikohtaiseen suunnitelmaan.
Nyt tarvitaan pohjoismaista yhteistyötä, jotta ratahanke nytkähtää liikkeelle. Sähköistetyt ja uudet ratayhteydet tuovat mukanaan uusia kuljetusmahdollisuuksia ja virtaa koko alueen elinvoimaan. Valtiovallan linjauksista kannattaakin ottaa koppi ja suunnata katse hankkeissa myös Pohjoismaihin.