Lin­tu­ke­vät alkoi - liki kurjen ko­koi­nen ja­lo­hai­ka­ra seik­kai­li eri puo­lil­la Kemiä

Kevään riemukkaimpia ilmiöitä ovat sirisevin äänin ja kohahtelevin pyrähdyksin etenevät pulmusparvet.

Pulmusten muutto etenee sähäkästi, mutta sopiva ruokailupaikka pysäyttää parven toviksi.
Pulmusten muutto etenee sähäkästi, mutta sopiva ruokailupaikka pysäyttää parven toviksi.

Maaliskuun lopulla virinnyt leuto ilmavirtaus toi odotetusti eloa Meri-Lapin lintumaailmaan. Monien lajien tunnustelijat, etujoukot ja jopa täällä harvoin nähdyt linnut laskeutuivat rannoille, täytemaa-alueille ja toistaiseksi vielä vähäisille sulapaikoille.

Kevät alkoi komeasti, kun harrastajien näkökenttään ilmaantui vain muutaman kerran Kemin-Tornion rannoilla nähty jalohaikara. Tämä kokonaan valkoinen, liki kurjen kokoinen haikara, seikkaili eri puolilla Kemiä 23.3. – 26.3. Jalohaikara on aiemmin havaittu yleensä loppukevään ja kesän aikoihin. Suuri yllätys lajin saapuminen ei ollut, koska Suomessa on viime vuosina nähty todellinen jalohaikaroiden ryntäys etelän mailta Suomeen; pelkästään 2018 siitä tehtiin 1500 havaintoa!

Kiuru havaittu Järpissä

Vanha sanonta: Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta… ei nytkään pitänyt paikkaansa, sillä kevään ensimmäinen sanansaattaja, ilmojen konserttimestari kiuru eli leivonen, havaittiin Järpin tuhka-altaalla 28.3. Ei liene vaikea ennustaa, ettei suvi ei ole vielä huhtikuun lopulla ovella. Vuosikymmeniä sitten huhtikuinen ilmatila täyttyi leivosten viserryksestä, mutta nykyään kiurun kanta on vain murto-osa 60-80-lukujen runsaudesta. Monesti kiuru saapuu jo maaliskuun alkupäivinä. Nyt muutto alkoi myöhässä.

Kiurun vanavedessä saapui alueellamme vain parikymmentä kertaa tavattu kangaskiuru, jonka levinneisyys ulottuu Oulun korkeudelle saakka.

Ensimmäisen kerran tein tuttavuutta kangaskiuruun kesällä 1966 Simossa. On mahdollista, että laji levittäytyy myös Meri-Lapin vakiolajistoon. Siitä vihjaavat Pentti Rauhala, Matti Suopajärvi ja Pekka Suopajärvi teoksessaan Kemin-Tornion alueen linnut.

Pulmusparvissa voi olla tuhansia yksilöitä

Muutolta palanneita peippojakin on nähty parin viikon ajan eri puolilla. Muuttaneen peipon erottaa talvehtivasta peiposta tuoreen ja värikkään höyhenpuvun perusteella. Täällä talvehtinut ja ruokintapaikoilla ”ryvettynyt” peippo on yleensä kovin nukkavierun näköinen.

Kevään riemukkaimpia ilmiöitä ovat sirisevin äänin ja kohahtelevin pyrähdyksin etenevät pulmusparvet. Suurimmissa parvissa voi olla satoja, jopa tuhansia yksilöitä. Tosin jättiparvet taitavat olla nykyään jo historiaa. Pulmunen on varhaisimpia kevätmuuttajiamme, joka saapuu joskus jopa helmikuun puolella.

Keskimäärin ensinoteeraukset tehdään 16.3. tietämissä – tänä keväänä muutto alkoi hiukan myöhässä 20.3.

Ulkoilevat kansalaiset ilmoittelevat kiitettävän auliisti näkemistään muuttolinnuista. Yksi tavallisimmista viesteistä koskee joutsenia.

Tänä keväänä ensimmäiset joukhaiset havaittiin 23.3. Kansallislinnustamme kertyi maaliskuun lopulta havaintoja noin 50 joutsenesta. Karaistunut laulujoutsen on kasvattanut kantaansa niin vahvaksi, että linnuilla on joka kevät kiire valtaamaan suosituimmat pesintäpaikat merenlahdilta, suolammilta ja lukuisilta sisämaan järviltämme.

Pesivä kanta lienee ylittänyt Meri-Lapissa jo 200 parin rajan. Joutsenen kevätmuuttoaika on pitkä kestäen aina kesäkuulle asti.

Kevään näkyviin tulokkaisiin lukeutuvat myös kahlaajat.

Tähän mennessä alueellemme ovat saapuneet ainakin töyhtöhyyppä (ensihavainto 27.3. Sauvosaaresta) ja meriharakka (25.3. Pajusaaren sulassa).

Vesilinnut ovat toistaiseksi olleet vähissä, johtuen kylmistä öistä ja ehkäpä sulapaikkojen niukkuudestakin.

Hanhista saapuneiden listalle on kirjattu merihanhi, metsähanhi, kanadanhanhi ja täällä melko harvinainen tundrahanhi.

Sorsista on tehty havaintoja mm. sinisorsista, telkistä ja isokoskeloista. Vilkkain sorsamuutto ajoittunee huhti-toukokuun vaihteeseen mikäli rankoilta takatalvilta vältytään.

Fakta

Alkukevään muuttolintuja

laulujoutsen

merimetso

merihanhi

harmaalokki

sinisorsa

merilokki

telkkä

isokoskelo

töyhtöhyyppä

punarinta

meriharakka

räkättirastas

sepelkyyhky

kiuru

mustarastas

mustavaris

pulmunen

peippo