Lentoliikenteen päälle sovitetaan usein pahiksen viittaa milloin ilmastosyistä, milloin kustannusten vuoksi. Maakuntalentojen tarpeellisuus nostettiin jälleen tikunnokkaan (HS 13.9.). Yleensä lentoliikenteen positiiviset vaikutukset sivuutetaan.
Kauppakamarit teettivät vuosi sitten laajan tutkimuksen, jossa tuotiin esiin sitä, mihin kaikkeen lentoasemaverkosto ja lentoliikenne vaikuttavat. Tutkimus osoitti lentoliikenteen vaikutusten talouteen olevan erittäin merkittäviä.
Lentoliikenne vaikuttaa hyvin laajasti elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenteisiin luoden työpaikkoja, mahdollistaen kasvua ja tuoden verotuloja. Jopa niin merkittävästi, että on vaikea nähdä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla saataisiin vastaava vaikutus elinvoimalle.
Tutkimuksen kohteena olleiden 13 maakuntakentän vaikutusalueen liikevaihdosta neljäsosa on riippuvaista lentoliikenteestä. Euroissa tämä oli 38 miljardia euroa 2023. Samanaikaisesti kyseisten lentoasemien yhteenlaskettu vuotuinen alijäämä oli noin 21 miljoonaa euroa.
Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja oli alueilla 96 000. Tämä tarkoittaa, että lähes joka viides työpaikka on riippuvainen lentoliikenteestä. Lentoliikenneriippuvaisten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli noin 2,3 miljardia euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lentoliikenne on vaikuttanut lähes puoleen niille tehdyistä investoinneista.
Lentoyhteydet mahdollistavat sen, että Suomi on mukana kauppakumppani- ja investointikartoilla. Siksi lentoliikenteen yhteyksien kyseenalaistamisen ympärille käpertyvä keskustelu on vaarallista.
Yritykset ovat valinneet sijaintipaikakseen juuri Suomen eri alueet siitäkin huolimatta, että maantiede on selkeä kilpailuhaitta kaukana päämarkkinoista. Valtion ostopalveluna operoitavien lentoyhteyksien kehittämisen rinnalla tulee huolehtia jo nyt markkinaehtoisesti toimivien asemien lentovuorojen määrän kasvattamisesta.
Lentoasemaverkosto on ollut keskeinen Suomen talouskasvussa ja viennin mahdollistajana, ja sen merkitys on kasvanut globaalissa kilpailussa. Panostukset lentoliikenteen kehittämiseen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Lisäksi monipuolinen lentoasemaverkosto on välttämätön huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta.
Julkisen infran tarkoituksena ei ole välttämättä tuottaa voittoa vaan mahdollistaa taloudellinen toimeliaisuus ja ihmisten liikkuminen, josta arvonlisä syntyy. Muistutettakoon, että valtio tukee myös tieinfraa, rautateitä, linja-auto- ja junavuoroja sekä satamia.
Lentoasemaverkoston ja -liikenteen ei tule olla poikkeus. Panos, jonka valtio lentoliikenteeseen laittaa, on mitätön verrattuna niihin kansantaloudellisiin menetyksiin, jotka tulisivat lentoyhteyksien näivettämisestä. Suomen pitkän linjan tavoitteena tulee olla Suomen talousalueiden saavutettavuuden ja elinvoimaisuuden kasvattaminen.