Marinin hallituksen aikana työllisyys nousi kriiseistä huolimatta ennätyslukemiin, vaikka sosiaaliturvasta ei leikattu. Päinvastoin sosiaaliturvaa parannettiin ja työllisyys kasvoi jopa 117 000 henkilöllä.
Orpon hallitus toistelee, että pienituloisilta leikkaaminen hyödyttää heitä itseään, sillä leikkausten avulla ihmiset saavat työpaikan. Hallitus antaa ymmärtää, että ihmisten köyhdyttäminen hyödyttäisi köyhtyviä itseään.
Logiikka on todellisuudelle vieras. Tosielämässä työllisyys ei määrity sosiaaliturvaleikkausten kautta. Hallituksen logiikan taustalla on ilmeisesti ajatus siitä, että ihmiset olisivat pääsääntöisesti vapaaehtoisesti työttömiä ja sosiaaliturvaa leikkaamalla ihmiset yksinkertaisesti menisivät töihin.
Sosiaaliturvan leikkaus ei luo uusia avoimia työpaikkoja. Työttömiä on enemmän kuin avoimia työpaikkoja, varsinkaan täysipäiväisiä. Useimmat eivät ole vapaaehtoisesti työttömiä, vaan haluaisivat työllistyä. Töihin ei noin vain mennä. Sosiaaliturvaleikkaukset eivät ratkaise työllistymisen esteitä eli puutteita työkyvyssä, osaamis- ja koulutusvajeita, ikä- ja etnistä syrjintää työhönotossa, sopivien työmahdollisuuksien puutetta tai vaikeaa elämäntilannetta.
Moni hallituksen sosiaaliturvaleikkauksista kärsivä on jo töissä. Palkan pienuuden tai työn osa-aikaisuuden vuoksi monien on täydennettävä työansioita sosiaaliturvalla. Hallituksen leikkaukset suojaosiin ja asumistukeen leikkaavat monen pienipalkkaisen työntekijän toimeentuloa. Parasta tietenkin olisi, että työstä maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa, mutta sosiaaliturvan leikkaus ei palkkoja korota.
Hallitus sanoo, että sillä on työlinja. Tosiasiassa kyse on toimeentulotukilinjasta. Ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset ajavat ihmisiä entistä enemmän toimeentulotuelle ja toimeentulotukimenojen ennakoidaan kasvavan merkittävästi. Toimeentulotuki on tutkimusten mukaan vaikein kannustinloukku kaikessa byrokraattisuudessaan.
Tietenkin voidaan ajatella, että kun sosiaaliturvaa leikataan tarpeeksi alas, on ihmisen tilanne niin kurja, että hän ottaa vastaan minkä tahansa työn. Työllisyysaste silloin toki voi nousta, mutta haluammeko luoda yhteiskunnan, jossa työehdot ja palkat ovat paikoin hyvin heikot ja ihmiset tekevät heikosti tuottavaa työtä kengänkiillottajia tai ostosten pakkaajina?
On ymmärrettävä, että mikäli sosiaaliturvaa on, aina jossain kohdassa on laskennallisia kannustinloukkuja. Oletan silti, että Suomi haluaa säilyä länsimaana, jossa ihmisillä on oikeus sosiaaliturvaan. Orpon hallituksen sosiaalipolitiikasta tulee väistämättä vaikutelma, ettei hallitus tiedä mitä se on tekemässä.
Kirjoittaja on kansanedustaja (vas.).