Suomessa jo joka kolmas 2023 ensirekisteröity auto on sähköinen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämät latausinfra-avustukset ovat olleet taloyhtiöille ja työpaikkakiinteistöille hyvä porkkana ryhtyä rakentamaan latauspisteitä. ARA:n avustuksella on aikaansaatu jo 83 000 latauspistettä ja -valmiutta ja siten mahdollistettu kasvavan sähköautokannan kotilataus.
Ei voi vähätellä myöskään satsauksen työllisyysvaikutuksia. Kaapeleita ja latauslaitteita valmistetaan Suomessa ja niitä asentavat paikalliset sähköurakointiliikkeet ja rakennusyhtiöt.
Lapissa ARA-tuettuja latauspistokkeita on asennettu 15 kappaletta 100 autoa kohden, mikä jää selvästi maakuntien keskiarvosta, 41 latauspisteestä. Kärjessä asennuksessa on Uusimaa (56), toisena Pohjois-Savo (45) ja kolmantena Varsinais-Suomi (42). Latausinfra-avustusta on tähän mennessä myönnetty Suomessa noin 4 000 taloyhtiölle.
Latauspisteitä on Lapin maakunnassa noin 120, joista Rovaniemellä 40. Esimerkiksi Kemijärvellä ja Torniossa niitä on kymmenen kappaletta. Latauspisteet jakautuvat suunnilleen tasan yksityisten ja julkisten välillä.
Valtaosa Suomen noin 90 000 asuintaloyhtiöistä on jäämässä ilman ARA-porkkanaa. Ihmettelenkin, miksei hallitus enää käytä tepsiväksi havaittua keinoa ja osoita budjetissa määrärahaa ARA-tukiin.
Latausinfran rakentamiseen voisi kehitellä myös valtion korkotuki- tai takaustyyppisiä välineitä, mikäli suorien tukieurojen maksaminen ei sovi poliittiseen pirtaan.
Pääsiäisen alla Traficom muistutti, että julkisiin rakennuksiin, joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa, pitää olla rakennettu latauspiste 2025 alkuun mennessä. Traficom vieläpä viestitti, että asetuksen toteutumista tullaan valvomaan.
Kuntien ja seurakuntien päättäjien kannattaa suunnitella vaaditut latauspisteet siten, että ne eivät pelkästään täytä asetuksen kirjainta vaan palvelevat sijoittelunsa ja tehonsa kautta seudun yrityksiä ja matkailijoita ja siten lisäävät alueen elinvoimaa.