Luonnossa liikkuminen voidaan nähdä kahtena rinnakkaisena prosessina: tietoisena, tutkivana läsnäolona ja tiedostamattomana, kokemuksen muovaamana havaintojen tarkentumisena. Kun nämä tasot yhdistyvät, luontokokemus syvenee tavalla, joka on yhtä aikaa rauhoittava, opettavainen ja yllättävän voimaannuttava.

Tietoinen läsnäolo tarkoittaa kykyä tarkastella ympäristöä ilman arviointia. Ei tarvitse miettiä, onko jokin kaunista tai tärkeää – riittää, että huomaat.