Laissa lapsen oikeus elatukseen määritellään käsittävän “lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset”. Valitettavasti tavoite ei aina toteudu.
Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa vanhemmat ovat asioista erimielisiä. Ero heikentää perheen taloutta, eikä eroamisen, elatuksen ja köyhyysriskin yhteyttä tunnisteta tarpeeksi hyvin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin elämässä.
Järjestelmän tulee varmistaa, että lapsen oikeus elatukseen toteutuu aina, vaikka vanhemmat eivät kykenisi elatuksesta keskenään sopimaan tai vanhempi laiminlöisi elatustuen maksamisen. Nyt lain velvoite turvata lapselle riittävä elatus jää jäykän järjestelmän jalkoihin.
Elatuksesta huolehtiminen on osa lapsen ja vanhemman välistä ihmissuhdetta. Jos vanhempi saa olla aktiivisesti mukana lapsen elämässä, hän todennäköisemmin kantaa taloudellista vastuuta lapsesta maksukykynsä mukaan. Perhe- ja eropalveluissa on tärkeä tukea eron jälkeistä vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman läheisen suhteen pysyvyyttä. Vanhempia on autettava ymmärtämään taloudellisen vastuun velvoittavuus ja merkitys.
Elatustukijärjestelmän uudistus on merkittävä askel kohti lapsen oikeuden turvaamista. Ehdotamme, että elatustuen laskemisessa huomioidaan kokonaisvaltaisemmin lapsen ikä, erityistarpeet ja vanhempien elämäntilanteen muutokset.
Elatusohjeeseen toivomme automaattiset korotukset esimerkiksi 7- ja 13-vuotissyntymäpäivinä, sillä lapsen elatuksen tarve kasvaa iän myötä. Määräaikaisiin sopimuksiin tulee varmistaa mekanismi, joka ehkäisee katkokset elatuksen maksussa sopimusten uusimisen välissä tai mahdollisten oikeudenkäyntien takia.
Viranomaisaloitteiset määräaikaistarkastukset olisi hyvä ottaa käyttöön vanhempien tulotilanteen tarkistamiseksi tulorekisterin avulla. Heillä tulisi olla vahvempi velvollisuus ilmoittaa tulomuutoksista. Ilmoittamisen laiminlyönnistä tulisi seurata sanktio.
Hyvinvointialueilla on oikeus ajaa lapsen elatusavun vahvistamista, jos lapsi on joutunut tai vaarassa joutua elatuksen puutteeseen, vanhemman velvollisuutta elatusapuun ei ole vahvistettu tai jos apu on riittämätön. On epäselvää, toteuttavatko alueet tätä oikeutta.
Elatukseen liittyviä pulmia ja esteitä olisi oleellista selvittää tarkemmin, jotta lainsäädäntö, järjestelmä ja työntekijöiden tarjoama tuki turvaisi paremmin lapsen oikeuden elatukseen.