Hallitus on kiristänyt asteittain eri toimia, joilla koronaviruksen leviämistä Suomessa hidastetaan. Tällä hetkellä Suomessa eletään poikkeustilanteessa, jossa ihmisten liikkumista ja perusoikeuksia on rajattu historiallisen vahvalla tavalla.
Lännen Media kysyi viideltä yliopistosairaalan johtavalta ylilääkäriltä sitä, ovatko Suomessa tehdyt toimenpiteet riittäviä ja ovatko nyt tehdyt toimenpiteet tehty riittävän ajoissa.
Kyselyyn vastanneiden kolmen johtavan ylilääkärin mielestä Suomessa tehdyt toimet ovat olleet riittäviä koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
– Epidemia etenee eri vaiheessa eri puolilla maata. Tämän vuoksi oikein mitoitettujen rajoitustoimien laatu vaihtelee alueellisesti, erityisesti ajankohdan suhteen, kirjoittaa johtava ylilääkäri Mikko Pietilä Turun yliopistollisesta sairaalasta.
– Mahdollisesti jo tehdyt rajoittamistoimenpiteet ovat hillinneet epidemian alkamista, toteaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri Juha Korpelainen.
Lännen Median kysely tehtiin 23.–29. maaliskuuta.
Työmatkaliikenne haluttaisiin sulkea Lapissa
Suomessa ensimmäinen todennettu koronavirustapaus todettiin helmikuussa Lapissa. Tartunnan saanut henkilö oli Wuhanin kaupungista Suomeen Lappiin matkustanut kiinalaisturisti. Tartunnan saanutta hoidettiin Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.
Lapin keskussairaalan infektiosairauksien ylilääkäri Markku Broas on henkilö, joka on seurannut koronavirusepidemian leviämistä ensimmäisestä tartunnasta lähtien.
Nyt hän on huolissaan siitä, miten Suomen ja Ruotsin välinen työmatkaliikenne alkaa näkyä pohjoisen koronatapauksissa.
– Me tiedämme yhden tapauksen, jossa positiivinen koronatapaus löytyi Ruotsin puolella olevasta terveydenhuollon hoitolaitoksesta. Virukselle altistuneita suomalaisia sairaanhoitajia on nyt asetettu karanteeniin.
On todettu koronatapauksia, jossa mahdollinen tartunta on lähtöisin Ruotsista. Broas olisi valmis tiukentamaan liikkumista Ruotsin ja Suomen välillä.
– Rajaamistoimilla voidaan selkeästi hidastaa ja vaimentaa koronaepidemian kulkua, joten täällä toimisi samat ratkaisut, jotka on otettu käyttöön Suomen ja Viron välisessä työmatkailussa.
Lapin alueella rajaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä on erityisen vilkasta Tornion alueella. Nyt Länsi-Kairan eli Tornionjokilaakson alueen terveydenhuoltoviranomaiset ovat vedonneet politiikkoihin, että Lapissa tehtäisiin sama ratkaisu.
– Norbottenin alueelta tulleiden tilastotietojen mukaan siellä on koronatapauksia suhteessa väkilukuun enemmän kuin meillä, ja silloin tilanteessa on syytä olla tarkkana, Broas sanoo.
Tällä hetkellä Lapin sairaanhoitopiirin alueella on todettu 18 varmistettua koronavirustapausta. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella eli Meri-Lapin alueella varmistettuja tapauksia on seitsemän.
Hallituksen toimet arvioidaan oikea-aikaisiksi
Suomessa koronavirusepidemian leviämistä on torjuttu sulkemalla muun muassa koulut, kulttuurilaitokset ja harrastuspaikat. Sen jälkeen kiellettiin yli 10 hengen kokoontumiset.
Sitten suljettiin maan rajat ja nyt koko Uudenmaan maakunta on eristetty. Ravintoloiden, baarien ja kuppiloiden toiminta on seis. Vain ruuan ulosmyynti on sallittu
Lapissa hiihtokeskukset ovat sulkeneet ovensa ja matkailukausi loppui kesken kaiken. Riskiryhmiin kuuluvien ihmisten ja yli 70-vuotiaiden ihmisten on pyydetty elämään nyt karanteenin omaisessa tilassa.
Lännen Median kyselyyn vastanneiden johtavien ylilääkäreiden tavoin myös Broas on sitä mieltä, että Suomessa ratkaisuja on tehty oikea-aikaisesti.
– Tilannekuvan perusteella sanoisin, että hallituksen toimenpiteet ovat olleet oikea-aikaisia ja ne toimivat merkittävästi koronavirustilanteen rauhoittamisessa.
Sairaalat peräävät mallinnuksia
Broas on tyytyväinen myös siihen, miten yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välillä on sujunut.
THL ja sairaalat pitävät viikoittain palavereita, joissa koronatilannetta käydään läpi. Se, mitä Broas kaipaisi lisää, ovat erilaiset mallinnukset, joiden perusteella koronaviruksen etenemistä voidaan ennakoida.
– Epidemian mallinnukset ovat kaikille haastavia, mutta niiden perusteella voidaan arvioida, miten paljon tehohoitoa tarvitaan ja miten paljon sairastavuutta eri alueilla esiintyy. Näitä skenaarioita toivotaan enemmän, jotta hoitokapasiteetti voidaan mitoittaa oikein, Broas sanoo.
Koronaviruksen aiheuttamista jälkisairauksista pitäisi puhua enemmän
Lapin keskussairaalan infektiosairauksien ylilääkäri sanoo, että koronaviruksen aiheuttamien infektoiden bakteeriperäisistä jälkisairauksista pitäisi puhua enemmän.
Virusperäiset infektiot voivat aiheuttaa jälkitauteina esimeriksi vakavan bakteeriperäisen keuhkokuumeen.
Broaksen mukaan pneumokokkirokotteilla voidaan vähentää pneumokokkibakteerin aiheuttamia jälkitauteja.
– Tällä rokotteella vähennetään sairaala- ja tehohoitojaksoja. Siksi rokote olisi syytä ottaa, hän sanoo.