Toistaiseksi kallein suomalainen sarjatuotanto Ivalo nähdään Ylellä ensi vuonna. Sarja julkaistiin vasta päärahoittaja Elisa Viihteen suoratoistopalvelussa.
Yleltä kerrotaan, että sen draamatuotanto oli alun perin mukana sarjan suunnittelussa, mutta lopulta se valmistui ensiesitykseen kaupalliselle toimijalle.
– Ivaloa ei ollut mahdollista viedä eteenpäin tuotantoyhtiön toivomassa aikataulussa, ja niinpä hanke siirtyi arvioitavaksi muille toimijoille. Yle ilmoitti kiinnostuksensa niin sanottuun kakkosikkunaan, jonka kaltainen yhteistyö oli tehty Downshiftaajat-sarjassa, Yle Draaman päällikkö Jarmo Lampela kertoo.
Sarja tulee Ylellä esitettäväksi puolentoista vuoden päästä, syksyllä 2020.
Suomi kiinnostaa Saksassa
Rikossarja Ivaloa kuvattiin Lapissa, muun muassa Saariselällä. Pääosia esittävät Iina Kuustonen, Pihla Viitala ja Maximilian Brückner. Tarina on kansainvälinen ja suomalaisittain hurja: ensin etsitään sarjamurhaajaa, sitten tappava virus uhkaa levitä maailmalle.
Ivalon seudulla liikkuu sekä viranomaisia että salamyhkäisiä tahoja eri puolilta maailmaa.
– Meitä kiinnosti nimenomaan suomalaisuus, sanoo Moritz Polter saksalaisesta Bavaria-tuotantoyhtiöstä.
Polter on kansainvälisen sarjatuotannon asiantuntija, joka on työskennellyt aiemmin Euroopan suurimpiin elokuva- ja sarjatuottajiin kuuluvalla Studiocanalilla. Saksassa kiinnostusta herätti myös ohjaaja Hannu Salonen.
– Hannun ohjaukset ovat olleet Saksassa todella suosittuja. Uskon hänen näkevän, mikä Suomeen sijoittuvassa tarinassa ja Lappi-estetiikassa toimii myös Saksassa.
Myyvä konsepti
Kymmenosaisen Ivalon budjetti 6,5 miljoonaa euroa on melkein yhtä paljon kuin Tuntematon sotilas -elokuvan.
Kuvauspäiviä oli yli sata, mikä on neljä kertaa sen verran kuin keskiverrolla suomalaiselokuvalla. Suomalainen päätuottaja on Yellow Film.
Polterin mukaan dekkarit kiinnostavat kaikkialla, ja tästä tarinasta uniikin tekee virus.
– Taustalla on myös Lapin talvinen maisema, joka on voimakas ja eksoottinen.
Tuottaja korostaa, ettei Ivalosta haluttu tehdä monikansallista sarjaa niin, että eri maiden osuuksia sisällössä olisi laskelmoitu.
– Studiocanalilla opin, että kansainvälisissäkin sarjoissa tärkeintä on autenttisuus. Jos yhdistellään osasia eri maista, rahoitus voi olla helpompi koota, mutta itse teoksen toimivuus on toinen asia. Palasten pitää toimia yhdessä luontevasti. Jos juttu ei tunnu aidolta, se tuskin vetää puoleensa.