Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lapissa ei ole tun­nis­tet­tu teks­tii­li­kier­rä­tyk­sen po­ten­tiaa­lia

Poistotekstiilien kerääminen alkoi Lapissa syksyllä 2022. Napapiirin Residuumin palveluneuvoja Katariina Sieppi esitteli kierrätyspuisto Ekokiepien tekstiilikeräyslaatikoita Rovaniemellä marraskuussa.
Poistotekstiilien kerääminen alkoi Lapissa syksyllä 2022. Napapiirin Residuumin palveluneuvoja Katariina Sieppi esitteli kierrätyspuisto Ekokiepien tekstiilikeräyslaatikoita Rovaniemellä marraskuussa.
Kuva: Anssi Jokiranta

Julkisuudessa esillä olleet tekstiilin uudet teknologiat, kuidut ja kierrätystekstiili osana kiertotaloutta innostavat. Näille oletetaan syntyvän merkittävää uutta suomalaista taloutta.

On huomattava, miten nopeasti muutos on tullut näkyväksi, alkaen vuodesta 2016. Tässä Turun ammattikorkeakoulun Telaketju-hanke on ollut veturina. Hankkeessa on kehitetty tekstiilikierrätyksen pilotteja ja prosesseja sekä vakiinnutettu esimerkiksi aihesisällön kuvailua ja sanastoa.

Ekosysteemissä ketjuuntuneet toimijat ovat hyödyksi toisilleen. Se toimii mallina myös silloin, kun Business Finland jakaa valtion innovaatiorahoitusta.

Talouden mallintaminen toimii niin, että kehitystyö ja keksintöjen ensimmäiset soveltamisen yritykset, esimerkiksi startupit, tarvitsevat ulkopuolista rahoitusta. Vasta viimeisessä vaiheessa syntyy itsenäistä taloutta.

Tämä ei kuitenkaan aina tapahdu yhtenä jatkumona, vaan innovaation, onnistumisen ja purkautumisen vaiheet ovat jatkuvassa liikkeessä.

Lapin alueen jätehuollon ja poistomateriaalien osaamisen ekosysteemin muodostavat Napapiirin Residuum, Perämeren jätehuolto ja Lapeco. Innovaatioekosysteemi ovat Lapin koulutuskeskus Redu, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Tekstiiliteollisuuden liiketoimintaekosysteemi on valmistumassa Kemiin. Metsä Group ja IFC ovat valtakunnallisia hankkeita, joilla on kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

Lapin tekstiiliekosysteemit eivät kuitenkaan ole ketjuuntuneet tai yhteistyössä alueellisesti.

Ulkoisten muutosten eritahtisuus on varmasti yksi syy, joka vaikuttaa toimijoiden yhteistyöhön. Kunnallinen jätehuolto odottaa poistotekstiilin muodollisia määräyksiä, samalla kun poistotekstiilikeräyksen kehittäminen tulisi nähdä jo yhtäläisesti koko Suomessa: osana kansainvälisesti kilpaillun teollisuuden alihankintaa.

Lapissa alueellinen kehittäminen ei ole tunnistanut tekstiiliteollisuuden potentiaalia, eikä siihen ole suunnattu korvamerkittyä innovaatiorahoitusta.

Kirjoittaja suorittaa maisteriopintoja Lapin yliopiston muodin, tekstiilitaiteen ja materiaalitutkimuksen koulutusohjelmassa.