Tähtijuttu: Saa­ri­se­län uuden pol­ku­juok­su­ta­pah­tu­man rei­til­lä piti muistaa sulkea po­ro­ai­ta ja odottaa ka­ve­rei­ta

Kuvakertomus: Ensin soi huu­li­harp­pu, ja sitten varsat as­te­li­vat raadin eteen

La­pin­leh­mät ja lampaat pää­si­vät uuteen kotiin Louelle

Ammattiopisto Lappian maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskus huolehtii omalta osaltaan alkuperäiskarjan geenipankista.

Viimeinen kuormallinen lapinlehmiä tuotiin Pelson vankilasta Ammattiopisto Lappian Louen toimipisteelle. Louella on nyt 140 lapinlehmää.
Viimeinen kuormallinen lapinlehmiä tuotiin Pelson vankilasta Ammattiopisto Lappian Louen toimipisteelle. Louella on nyt 140 lapinlehmää.
Kuva: Iiro Kerkelä

Louella Ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksessa on vietetty mielenkiintoista elokuuta. Uuteen lampolaan ja peruskorjattuun pihanavettoon on tullut uusia asukkaita. 140 lapinlehmää ja 450 suomen- ja kainuunharmaslammasta siirrettiin Pelson vankilan navetasta Louen koulutustilalle, missä ne jatkavat harvinaisten eläinten kansallista geenivaraohjelmaa. Toki sosiaalisista eläimistä on  muutakin iloa eläintenhoitajille, opiskelijoille ja miksei myös ammattiopiston vierailijoille. Viimeiset noin viisikymmentä lapinlehmää tuotiin Pelsosta Louelle maanantaina.

Samalla loppui karjankasvatus ja geenipankkitoiminta Pelson vankilan yhteydessä.

Pelson henkilökunta ja vangit pelastivat omalla toiminnallaan lapinlehmän ja kainuunharmaslampaan tulevaisuuden. Ilman Pelsoon kerättyä geenipankkikarjaa lapinlehmä olisi kuollut sukupuuttoon. Lukumäärä ehti laskea pahimmillaan vain kolmeenkymmeneen yksilöön.

Geeenipankkia alettiin kerätä Pelsoon professori Kalle Maijalan johdolla. Silloinen vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja K. J. Lång  ja oikeusministeri Hannele Pokka suhtautuivat asiaan positiivisesti.  Nykyisessä hallitusohjelmassakin on  tunnistettu alkuperäiskarjan tärkeys. 

Lapinlehmästä ja kainuunharmaslampaasta täytyy edelleen pitää hyvää huolta, jotta rodut säilyisivät puhtaina.

– Lapinlehmä ja  kainuunharmaslammas  elävät edelleen sukupuuton rajoilla, kun lisääntyviä eläimiä on alle tuhat, Luonnonvarakeskuksen professori Juha Kantanen kertoi Louella järjestetyssä juhlassa.

Louella vieraillut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on aiemmin työskennellyt eläinlääkärinä.
Louella vieraillut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on aiemmin työskennellyt eläinlääkärinä.
Kuva: Iiro Kerkelä

Paras paikka

Louelle siirrytty lapinlehmäkarja on määrältään suurin koko Pohjois-Sumessa. Kymmenpäisiä karjoja löytyy muutamia kuten myös maatiloja, joissa on yksittäisiä lapinlehmiä. Tornion Arpelasta Lehdon tilalta siirrettiin paljon lapinlehmiä Pelsoon.

– Lapinlehmän geenipankki ei saa olla yhden tilan varassa. Eläintaudit tai tulipalo voivat tehdä suurta vahinkoa tilalla, Pelson eläinten omistusoikeuden lahjakirjan Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian johtaja/rehtori Virpi Liljalle luovuttanut  itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Antti Hartikainen  sanoi.

Louen juhlassa mukana ollut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio nauttii silmin nähden, kun hän pääsee kosketuksiin suomenlampaiden, kainuunharmaslampaiden ja lapinlehmien kanssa. Eläimet ovat Husu-Kalliolle tuttuja, sillä hän on aiemmin työskennellyt eläinlääkärinä.

Kun rikosseuraamuslaitos päätti luopua karjanhoidosta, niin tavoitteena oli löytää Pelsossa oleville eläimille uusi koti  Pohjois-Suomesta.

– Uutta sijoituspaikkaa haettiin avoimella kyselyllä. Lappian Louen toimipiste oli ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Louella pidetään varmasti hyvää huolta eläimistä, Jaana Husu-Kallio kertoi.

Yksi lapinlehmä ehti jo kiittää uusia isäntiä synnyttämällä Uura-nimisen vasikan elokuun 13. päivä.

Louelle tulee lähiruokamyymälä
Jouni Valikainen

Alkuperäiskarjan tulo Ammattiopisto Lappian maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskukseen tuo uutta toimintaa Louelle. Kun suomen- ja kainuunharmaslampaat tuotiin paikalle, niin Lappiassa järjestettiin saman tien keritsemiskurssi.

– Alkuperäiskarja luo uuden ulottuvuuden Louen kampukselle. Tuotteiden jatkojalostus tulee olemaan tärkeässä roolissa ja yrittämisen mahdollisuudet monipuolistuvat edelleenkin Lappian johtaja/rehtori Virpi Lilja kertoo.

Jo nyt Meän Lihan tuotantotilat sijaitsevat Ammattiopisto Lappian yhteydessä, mikä mahdollistaa opiskelijoille työssäoppimisen ja koulutusyhteistyön.

Lappian Louen toimialapäällikkö Jarmo Saariniemen vuonna 2019 alkanut työ alkuperäiskarjan tuomisesta Louelle on maalissa. Tilat, koneet ja laitteet ovat viimeisen päälle toimivat.

Maaliin ei voi jäädä liian pitkäksi aikaa nautiskelemaan. Saariniemen mielessä on useita aatoksia alkuperäiskarjasta saatavien tuotteiden jatkojalostamiseen ja tuotteistamiseen liittyen.

– Ensi kesänä Louella avataan lähiruokamyymälä, missä myydään tilalta saatuja liha-, maitotalous- ja villatuotteita. Myymälän paikaksilöytyy parikin eri vaihtoehtoa, Saariniemi sanoo.