”Onko tämä peliä, jossa myymme luonnonvarojamme liian halvalla”, pohti Mika Riipi Lapin maakuntajohtajana (LK 10.2.). ”Lappia myydään liian halvalla. Päättäjien pitäisi uskaltaa vaatia arvokkaista luonnonvaroista enemmän”, sanelee mies nyt kansanedustajana (LK.25.7.).
Myöhäsyntyistä kehitystä – yksin Kevitsalta kun olemme menettäneet ”kantorahoinakin” jo toista miljardia ulkomaille.
”Liian halvalla" ja "vaatia enemmän” ovat asian kaunistelua. Mehän kenkkäämme kaikki ilman euronkaan hintaa.
Kaivoslaissa todetaan: ”Jos kaivoshanke on merkittävästi korottanut lunastettavan omaisuuden arvoa, on korvaus määrättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta."
Riipin yhdessä Markus Lohen kanssa johtama Lapin liitto on häärinyt kenkkäyshomman päätukijana, malmivaramme kun ovat Lapissa.
Tulos näkyy Kevitsan 2022 tilinpäätöksestä. Nikkeliä, kuparia ja kultaa on viety yksin 2022 noin miljardin arvosta ja ”myyty” eli siirretty pilvipalveluna Ruotsiin 507 miljoonalla eurolla, josta kirjattu liikevoitoksi 213,5 miljoonaa. Kuluina on 102,5 miljoonaa Ruotsiin maksettuja ”kantorahoja”, joten todellinen liikevoitto on 315,5 miljoonaa euroa, liikevoittoprosentti hulppeat 62. Kantorahojakin Kevitsalta on maksettu kaikkiaan jo toista miljardia, Suomeen ei euroakaan.
Kun Sanna Marinin ja Annika Saarikon hallitus – asiantuntijana Markus Lohi – pudotti budjettiriihessä 2021 kaivosten sähköveron 0,7 sentistä 0,06 senttiin/kwh, maksaa Kevitsa sitäkin enää vain 0,3 miljoonaa euroa.
Me sodankyläläiset maksamme vastaavasta 11 miljoonaa + alv eli 14 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroakin maksaisimme tuosta sähköstä noin 17 miljoonaa euroa, Boliden ei euroakaan. Vuoden 2022 tuloksesta Kevitsa maksoi yhteisöveroa 40 miljoonaa, mutta sai vastineeksi verotukena (sähkö + alv Suomen valtiolta) yhteensä 50–60 miljoonaa euroa.
Vt. maakuntajohtaja on nyt hakusessa. Siitäkö toimen miehelle Petri Härköselle sopiva remonttiprojekti?