Pääkirjoitus
Tilaajille

Lapin kullankaivukulttuuri on liian arvokas hukattavaksi menneisyyden haikailuun

Lemmenjoelta ei voi etsiä enää kultaa konevoimin.
Lemmenjoelta ei voi etsiä enää kultaa konevoimin.
Kuva: Jussi Leinonen

Lemmenjoen kultamailla eletään historiallista päivää tiistaina, kun lakisääteinen siirtymäaika päättyy ja koneellinen kullankaivu kansallispuistossa virallisesti loppuu. Samalla tulee tiensä päähän yksi Lapin kultamaiden monista aikakausista, joista on riittänyt tarinoita kerrottavaksi jo reippaat 150 vuotta.

Päätös koneellisen kullankaivun alasajosta tehtiin kaivoslain uudistamisen yhteydessä 2010. Maata johti tuolloin Matti Vanhasen/Mari Kiviniemen (kesk.) hallitus, jonka työ- ja elinkeinoministeriin Mauri Pekkariseen (kesk.) konekaivun lopettaminen henkilöityi. Kaivoslaki valmistui 2011. Eduskunnan talousvaltiokunta olisi antanut Lemmenjoen konekaivulle 15 vuoden jatkoajan, mutta eduskunta päätyi lopulta yhdeksään jatkovuoteen. Kullan konekaivajat lobbasivat vuosia pidemmän jatkoajan puolesta. He olisivat halunneet ehtiä kerätä tiedossaan olleen kullan talteen valtauksiltaan. Jatkoaikaa ei tullut ja edessä on nyt konekaivutyömaiden alasajo ja maisemointi, johon on annettu aikaa kaksi vuotta. Jatkoajan päättymisen myötä kaikki Lemmenjoen kaivospiirit lakkautetaan. Kullanhuuhdonta perustuu jatkossa lupaan, eikä vanhaan valtausoikeuteen. Lupia myönnetään vain lapiokaivajille.