Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Laphan säästöt vaa­ran­ta­vat po­ti­las­tur­val­li­suu­den Me­ri-La­pis­sa

Näkökulma

Lapin hyvinvointialueella on ehdotettu Länsi-Pohjan sairaalan koko erikoissairaanhoidon lopettamista luottaen arviointiryhmän suosituksiin ja vedoten lakimuutoksiin. Me työskentelemme Länskässä neurologian erikoislääkäreinä kahden vuosikymmenen kokemuksella. Olemme eläneet neurologian alan akuuttihoidon huiman kehityksen, joka näkyy työssämme hyvin toipuvina ja kuntoutuvina potilaina.

Länskän alueella on noin 50 000 ihmisen väestökeskittymä, joten hoitoon pääsy on nopeaa, jopa alle puoli tuntia. Akuutissa aivoinfarktissa, aivoverenvuodossa ja epileptisessä sarjakohtauksessa hoidon aikaikkuna on lyhyt, joten ennusteen kannalta keskeistä on nopea kuljetus vähintään keskussairaalatasoiseen yksikköön. Ensimmäiset minuutit ja tunnit ovat ratkaisevia.

Kirjoittajat korostavat, että Länsi-Pohjan sairaalan Akuuttiklinikka tarvitsee osastojen ja teho-osaston tukea.
Kirjoittajat korostavat, että Länsi-Pohjan sairaalan Akuuttiklinikka tarvitsee osastojen ja teho-osaston tukea.
Kuva: Anssi Jokiranta

Akuutissa aivoinfarktissa liuotushoito on ollut Käypää hoitoa jo 2000-luvun alkupuolelta asti, ja Länskä on ollut etulinjassa tätä hoitoa aloittamassa. Akuuttiklinikan lääkärit ovat toteuttaneet liuotushoidon protokollaa erinomaisen tehokkaasti, eikä turhia viiveitä hoidon aloittamisessa ehdi syntyä. Akuutissa aivoverenvuodossa on erittäin tärkeää laskea verenpaine riittävän alas, jotta vuodon koon kasvu saadaan rajoittumaan.

Vuonna 2024 hoidimme Länskän aivohalvausyksikössä noin 200 aivoverenkiertohäiriöpotilasta, joihin kuuluivat infarktin tai vuodon lisäksi ohimenevät aivoverenkiertohäiriöt. Potilaista noin puolet oli työikäisiä ja työssä olleet kuntoutuivat takaisin työelämään.

On olemassa kiistaton tutkimusnäyttö siitä, että hoito aivohalvausyksikössä vähentää aivoinfarktipotilaan kuolleisuutta, lyhentää sairaalahoitoa ja lisää omatoimiseksi toipumisen todennäköisyyttä muulla osastolla annettuun hoitoon verrattuna.

Kolmas välitöntä akuuttihoitoa vaativa tilanne on epileptinen sarjakohtaus. Kuolleisuus tässä potilasryhmässä vaihtelee iän mukaan ollen jopa 20–60 prosenttia ja kasvaa sarjakohtauksen jatkuessa. Mikäli lääkehoidolle ei saada nopeasti vastetta, potilas on saatava teho-osastolle yleisanestesiaan eli hänet nukutetaan ja kytketään hengityskoneeseen.

Mikäli Länskän Akuuttiklinikka toimisi yksin ilman osastojen ja teho-osaston tukea, nämä potilaat siirtyvät tien päälle matkustamaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Toisinaan siirtokuljetuksissa tarvitaan anestesialääkäriä varmistamaan potilaan elintoimintojen pysyminen vakaana, mutta ilman leikkausyksikköä ja teho-osastoa, ei anestesialääkäriä enää Länskästä löydy.

Jos yhden potilaan akuuttihoito epäonnistuu ja hän vammautuu vakavasti, on ensimmäisen vuoden kustannusten hintalappu yli 100 000 euroa. Tehostettu palveluasuminen maksaa noin 6000 euroa kuukaudessa, kymmenessä vuodessa reilu 700 000 euroa. Inhimillisen kärsimyksen hinta on mittaamaton. Lapin hyvinvointialueen suunnitelmien perusteella 50 000 ihmisen akuuttihoidon viiveen kasvun seurauksia ei ole ymmärretty.

Lääkärin vastuu on toisinaan sietämättömän raskas kantaa. Nyt te, Lapin hyvinvointialueen johtajat ja aluevaltuutetut, jaatte tämän vastuun.

Anu Toikka, Riitta Ahmasaloneurologian erikoislääkärit, Länsi-Pohjan sairaala