Tähtijuttu: Lappi on Naton sol­mu­koh­ta, sanoo Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola

Kysely: Var­jos­taa­ko korona pik­ku­jou­lu­ja? Osal­lis­tu Lapin Kansan net­ti­ky­se­lyyn

Linnan juhlat: Saitko kutsun Linnan juh­liin? Il­mi­an­na itsesi tai tut­ta­va­si Lapin Kansan toi­mi­tuk­sel­le

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Län­si-Poh­jan kes­kus­sai­raa­lan ää­ni­tor­vi ei hellitä – Kätilö Juha Berg keräsi alue­vaa­lis­sa 977 ääntä pu­hu­mal­la oman alueen sai­raa­lan ja syn­ny­tys­lai­tok­sen puo­les­ta

Berg on profiloitunut Länsi-Pohjan keskussairaalan ja synnytyslaitoksen puolustajana, oman sairaalan miehenä sen jälkeen, kun tuhannen synnytyksen raja alittui ja synnytyslaitoksen toiminta meni poikkeusluvanvaraiseksi.

Juha Berg teki vaalityötä Länsi-Pohjan sairaalan puolesta. Työ sairaalan puolesta jatkuu aluevaltuuston jäsenenä. Berg toivoo,että myös aluehallituksen jäsenenä.
Juha Berg teki vaalityötä Länsi-Pohjan sairaalan puolesta. Työ sairaalan puolesta jatkuu aluevaltuuston jäsenenä. Berg toivoo,että myös aluehallituksen jäsenenä.
Kuva: Tuulikki Kourilehto

Kukaan ei ehtinyt kysyä torniolaista kätilöä Juha Bergiä ehdokkaaksi aluevaaliin. Berg ilmoittautui itse eikä sitä tarvinnut miettiä.

Berg on profiloitunut Länsi-Pohjan keskussairaalan ja synnytyslaitoksen puolustajana, oman sairaalan miehenä sen jälkeen, kun tuhannen synnytyksen raja alittui ja synnytyslaitoksen toiminta meni poikkeusluvanvaraiseksi. Viimeiset sytöt tulivat Juha Sipilän hallitukselta, joka antoi keskittämisasetuksen erikoissairaanhoidon järjestämisestä.

– Keskittämisasetuksella lähdettiin sairaalaverkon tiivistämiseen ja tässä yhteydessä Lapin keskussairaalan toimintaa profiloitiin niin, että se nimettiin erikoissairaanhoidon laajan päivystyksen sairaalaksi. Samanaikaisesti tässä yhteydessä ja sairaalaverkon tavoitellussa uudistamisessa Länsi-Pohjan keskussairaalan vaadittava ympärivuorokautinen osaaminen lääketieteen eri aloilla asetettiin kyseenalaiseksi, Berg kertoo.

– Tämä koettiin sairaalassamme yleisesti loukkaavaksi. Erityisesti siksi kun julkisuuteen tuotiin epäilyjä siitä, että emme pystyisi tarjoamaan laajasti palveluita laadukkaalla, vaikuttavalla, potilas- ja asiakasturvallisella tai kustannusvaikuttavalla tavalla. Erikoisosaamisemme kyseenalaistettiin yleisesti ja erityisesti välittömien päivystyksellisten kirurgisten erityistilanteiden hoitamisen osalta, vaikka meillä on ollut ja on ammattitaito, tilat, välineet, laitteet ja olosuhteet priimaa. Kaikki on valmiina, mitään ei puuttunut, Berg jatkaa varsin tuohtuneeseen sävyyn.

Asetusta on muutettu ja  Länsi-Pohjalla on vuoteen 2032 ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan status ja päivystyskyky vaikkakaan ei laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön statusta.  Bergin mielestä termeillä kikkailemalla tai leikkausten ja synnytysten määrillä ei pidä ajaa alas väestön tarvitsemaa erikoissairaanhoitoa Länsi-Pohjassa.

Muhkea äänisaalis

Berg ei usko, että keskittäminen turvaa yhdenvertaisuuden tai olisi kustannustehokas pitkien etäisyyksien Lapissa.

– Väestökeskittymän ja tehtaiden vuoksi Länsi-Pohjassa on oltava erikoissairaanhoitoa, Berg mainitsee.

Bergillä on Länsi-Pohjan keskussairaalasta yli 40 vuoden kokemus, josta synnytyslaitokselta yli 30 vuotta.

– Tunnen tämän sairaalan aseman suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä ja sen merkityksen alueelle. Sairaala on uhan alla nyt ja tulevaisuudessa, Berg perustelee puolustajan rooliaan.

Se toikin muhkean 977 äänen vaalituloksen. Yhdeksänneksi suurimmalla äänipotilla Berg selätti Paavo Väyrysenkin, tosin niukasti. Ääniä tuli pitkin Lappia ja kaikista Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnista, pääosin Torniosta, Kemistä ja Keminmaasta.

– Tulos oli hämmästyttävä. Olin erikoissairaanhoidon asialla ja ihmiset reagoivat siihen. Tiedän, että asia on koskettanut myös nuoria aikuisia, Berg tuumaa.

Paikka aluehallitukseen

Aluevaltuutettu ei hellitä. Berg tavoittelee paikkaa aluehallituksessa. Hän arvioi, että äänestäjien joukoista tulee älämölö, jos näin ei käy.

Bergin agendalla on Länsi-Pohja  erityisasema etäisyyksien ja sen väestön kokeman palvelutarpeen vuoksi. . Hänen mielestään päättäjien on syytä kantaa poliittista vastuuta ja pelastaa Länskä.

Aluevaltuuston jäsenissä on paljon sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita.

–  He ovat alueen ihmisten kanssa toimivia henkilöitä ja heillä on kontaktit kentällä. On syytä odottaa hyviä tuloksia, Berg sanoo.

Berg toivoo, että kaikki erikoisalat Länsi-Pohjassa säilyvät.

– Ne ovat kehittyneet tarkoituksenmukaisella tavalla. Käytännön yhteistyö Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueella ja Lapin keskussairaalan kanssa on toiminut hyvin. Paremmin kuin julkisuudessa kerrotaan, Berg sanoo.

Jos työnjako ei ole asiakaslähtöistä, se on Bergin mukaan usein haitallista tai huonoa. Hän epäileekin, että erikoisalojen työnjako johtaisi siihen, että potilaat istuisivat entistä enemmän taksissa.


Tunnen tämän sairaalan aseman suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä ja sen merkityksen alueelle.
Juha Berg
Lapin aluevaltuuston jäsen

Perusterveydenhuollon vuoro

Suomessa on kehitetty erikoissairaanhoitoa viimeiset 15–20 vuotta ja Bergin mielestä on aika parantaa perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevää toimintaa.

Monen ehdokkaan tavoite oli terveyskeskuksen säilyminen omassa kunnassa.

– Tuskinpa yhdessäkään kunnassa on tarpeetonta terveyskeskusta. Niitä tulee kehittää, hyväksi havaitut käytännöt on syytä säilyttää ja viedä palvelut ihmisten luo. Ketään ei saisi jättää yksin asioidensa kanssa, Berg pohtii.

Bergin mielestä asiakkaat tulisi huomioida ihmisinä ja yksilöina, joiden palvelu- ja hoidontarpeita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.

Taustaa

Juha Berg

Työ kätilönä Mehiläinen Länsi-Pohjassa Kemissä.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen.

Kuuluu keskustan aluevaltuustoryhmään.

Keräsi aluevaalissa 977 ääntä, joista 609 Torniosta, 206 Kemistä, 91 Keminmaasta, 28 Rovaniemeltä, 17 Simosta, 9 Tervolasta, 6 Kittilästä, 4 Inarista, 3 Ylitorniolta, 2 Kolarista ja 2 Sodankylästä.

Lapin hyvinvointialue

Järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut Lapin maakunnassa.

Aluevaltuustoon valittiin 59 jäsentä.

Muut toimielimet ovat aluehallitus, tarkastuslautakunta, aluevaalilautakunta, saamen kielen lautakunta, hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta, pelastus- ja valmiuslautakunta, osallisuus- ja asiakkuuslautakunta sekä nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot.

Aluevaltuusto aloittaa työnsä 1.3.2022.

Hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023.