Lännen odo­tuk­set ovat ma­ta­lal­la, kun Venäjän ja Yh­dys­val­to­jen pre­si­den­tit koh­taa­vat ensi vii­kol­la

Asiantuntijat arvioivat, että presidenttien tapaamisen tulokset lienevät Yhdysvaltojen kannalta joka tapauksessa paremmat kuin kolme vuotta sitten.

Bryssel
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Venäjän Vladimir Putin tapaavat ensi viikolla. Kuvassa Biden ja hänen vaimonsa, Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Jill Biden.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Venäjän Vladimir Putin tapaavat ensi viikolla. Kuvassa Biden ja hänen vaimonsa, Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Jill Biden.
Kuva: PHIL NOBLE / POOL

Suurta läpimurtoa ei ole odotettavissa, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltojen Joe Biden kohtaavat keskiviikkona Genevessä. Lännen ja Venäjän suhteet ovat olleet huonot jo pitkän aikaa.

Kansainvälisen politiikan professorin Tuomas Forsbergin mukaan suurten odotusten puuttuminen tekee tapaamista edeltävästä tunnelmasta jopa poikkeuksellisen, jos sitä vertaa aiempiin kertoihin, kun Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit ovat kohdanneet toisensa ensimmäisen kerran kasvokkain.

– (Donald) Trumpin suhteen oli suuria odotuksia suhteiden paranemisesta, (Barack) Obamalla oli reset-politiikka (suhteiden uudelleen käynnistäminen), (George) W. Bush kertoi nähneensä Putinin sieluun, mikä antoi pohjan ajatukselle yhteisestä taistelusta globaalia terrorismia vastaan, Forsberg kuvailee STT:lle.

Forsberg on kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja.

Kyse on pelin avaamisesta

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen arvioi niin ikään yleisen käsityksen olevan, ettei presidenttien ensimmäisessä kahdenvälisessä huipputapaamisessa saavuteta mitään merkittäviä askelia.

Kyse on enemmänkin pelin avaamisesta, kun presidentit pääsevät katsomaan toisiaan silmästä silmään.

– Biden itse todennäköisesti toistaa tuttua mediassa viljelemäänsä viestiä eli sitä, että Yhdysvallat vastaa nyt Venäjän toimiin tiukemmin kuin Trump, Lavikainen sanoo STT:lle.

Vaikka maiden väliset suhteet ovatkin kireät, niiden ei toisaalta odoteta kiristyvän entisestään tapaamisen jälkeen.

Tapaamisen tulokset lienevät Yhdysvaltojen kannalta paremmat kuin kolme vuotta sitten. Yhdysvaltojen edellisen presidentin Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä vuonna 2018 aiheutti kohun, kun Trumpin katsottiin myötäilevän liikaa Putinia. Tapaamisen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Trump näytti hyväksyvän mukisematta Putinin väitteet, ettei Venäjä ollut pyrkinyt vaikuttamaan Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

Asevalvontaneuvottelujen jatko todennäköinen

Sekä Forsberg että Lavikainen arvioivat, että edistystä Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä voi tapahtua muutamissa, tarkasti rajatuissa kysymyksissä.

Lavikainen ennustaa, että huipputapaamisen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa presidentit todennäköisesti toteavat, että keskusteluja asevalvonnasta jatketaan.

Maat sopivat uuden START-sopimuksen jatkosta nopeasti Yhdysvaltojen presidentinvaihdoksen jälkeen. Nyt vuoteen 2026 ulottuvalla sopimuksella rajoitetaan strategisia ydinaseita ja niiden kantolaitteita.

Sopimusta ei voi enää uusia, minkä vuoksi tieto asevalvontaneuvottelujen jatkamisesta olisi Lavikaisen mukaan tärkeä.

Liittolaisten tapaamisella merkitystä

Forsberg näkee symbolisen merkityksen siinä, että ennen Putinin tapaamista Biden tapaa ja kuuntelee eurooppalaisia johtajia G7-kokouksessa, Naton huippukokouksessa sekä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa.

Eurooppalaisille kumppaneille on Forsbergin mukaan merkittävä helpotus jo se, että Biden vahvistaa tapaamisten aikana sitoutumisensa transatlanttisten suhteiden kehittämiseen. Auki jää, miten paljon Biden lopulta tuo esiin liittolaistensa kantoja tapaamisessaan Putinin kanssa.