Vehnänviljely pääsi Suomessa vauhtiin 1930-luvun lämpiminä kesinä. Keskilämpötila nousi kaksi astetta. Napapiirin pohjoispuolella lämpeneminen oli jopa kolme astetta. Peltoviljely tehostui, samoin metsänkasvu.

Maataloudessa uuden lämpökauden mahdollisuudet otettiin käyttöön. Peltoviljely tehostui. Ruis, ohra ja kaura saivat kumppanikseen vehnän. Peltoaukeita leimasi syyskesällä keltainen, painavatähkäinen vehnäkasvusto. Vehnästä saadaan 50 prosenttia suurempi hehtaarisato kuin rukiista.