Esittävän taiteen valtionosuusrahoitus vähenee ensi vuonna 4,5 miljoonaa euroa. Leikkaukset kohdentuvat epätasaisesti toimijoiden kesken. Rovaniemen teatterille ne tarkoittivat 2,2 prosentin yksikköhinnan leikkausta eli liki 35 000 euroa.
Leikkaukset halki Suomen ovat rajuja. Myös Rovaniemen teatterin tulevaisuus on epävarma, sillä Suomen hallitus on suunnitellut lisää leikkauksia kulttuuriin 2026.
Teatterimme taloustilannetta heikentää myös 2025 voimaan tuleva teatterilippujen arvonlisäveron korotus. Vero nousee pääsylipuissa 10:stä 14 prosenttiin, mikä vaikuttaa sekä teatterin tulokseen että kuluttajiin. Hyvinvointipalveluiden alvia ei pitäisi enää korottaa tilanteessa, jossa yleisen alv-prosentin korotus on jo nostanut kaikkia kustannuksia.
Rovaniemeläiset voivat kiittää kaupunginhallitustaan talousarvioesityksestä, jossa yksimielisesti peruttiin paikalliset teatteri-, kulttuuri- ja liikunta-avustusten leikkaukset. Toivottavasti myös valtuusto näkee kulttuurin osana alueen elin-, veto- ja pitovoimaisuutta sekä lumovoimaa. Kaupungin toiminta-avustus on myös taloudellisesti järkevää – valtio tukee sitä avokätisemmin mitä enemmän teatteria tuetaan paikallisesti. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin korkoineen pian.
Rovaniemen teatteri ei ole vain rovaniemeläisten, vaan koko Lapin alueteatteri. Kiertuetoimintamme tuo esityskautena laadukasta draamaa ja räväkän uudelleentulkinnan klassikkosadusta lähes kaikkiin Lapin kuntiin. Olemme yhteinen lähiteatteri, jonka toimintaa voi jokainen tukea tulemalla esityksiimme kokemaan, viihtymään ja nauramaan.
Kiitoksiin Rovaniemen suuntaan voi yhtyä koko Lapin väki, sillä laajempien leikkausten toteutuessa vaakalaudalla olisi myös teatterin maakunnallinen toiminta ja lasten teatteri. Niukempien resurssien raameissa joutuisimme keskittymään toimintaan, joka tuottaa eniten lipputuloja ja valtionosuutta. Monissa teatterissa onkin jouduttu aloittamaan muutosneuvottelut.
Taloustutkimuksen mukaan (2022) kulttuurialan tuotettu tuotos oli 13 miljardia euroa ja 2023 ala oli 3,1 prosenttia Suomen bkt:sta. Osuus valtion budjetista on silti vain 0,8 prosenttia. Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-ala tuottavat laajasti hyvää yhteiskunnalle. Se tarvitsee rohkeita päättäjiä ja toimijoita puolelleen valtakunnallisesti ja paikallisesti.