Viettäessäni jälleen ruskaviikon Kilpisjärvellä aloin entisenä ryhmämatkojen johtajana ja oppaana ajatella kesämatkojen kehittämistä Kilpisjärvellä etelän turistin näkökulmasta. Liian moni kertoo yöpyneensä Kilpisjärvellä matkalla Norjaan tai Norjasta.
Saanalla käynti korostuu tärkeänä, mikäli kunto sen mahdollistaa. Muita lähiretkeilymahdollisuuksia tunnetaan tosi huonosti tai niitä pidetään liian vaikeakulkuisina.
Matkanjohtajana tietämättömyys Kilpisjärven ulkoilumahdollisuuksista kylän tuntumassa on tuttua. Tuttua on myös se, että polut ovat liian kivisiä isolle osalle turisteja. Tähän antoi ison helpotuksen sorastettu polku Tsahkalputoukselle. Pikkureitillä näkee runsaasti kulkijoita, jotka eivät eri syiden takia pysty jatkamaan pitemmälle. He ovat erittäin tyytyväisiä päästessään näkemään järven ja sen takana olevat tunturit.
Tästä olisi hyvä jatkaa polkujen kunnostamista nykyisiä polkuja parantaen Tsahkaljärven etelä reunaa Saanan nokalle, josta pistoke Saanajärven kodille ja takaisin pikitien varteen.
En tunne maanrakennustekniikkaa, mutta kuvittelen, että kivien murskaaminen antaisi nykyistä useammalle mahdollisuuden kulkea hieman kauemmas tunturiin ja myös lisäisi reittivaihtoehtoja. Kivien lohkominen pienemmäksi ja lohkareiden käyttäminen monttujen täytteenä tuntuu luontoon sopivammalta kuin massiivinen soratie.
Kokemusten karttuessa reittiä voisi laajentaa eri tekniikoita käyttäen kulkemaan Tsahkaljärven ympäri. Salmivaara on loistava retkikohde, josta avautuu näköalat laajalle. Olen käyttänyt siellä useita ryhmiä ja kaikki huipulle päässeet ovat olleet ihastuneita näkemästään. Valitettavasti moni on jättänyt nousematta nähtyään jyrkän polun. Salmivaaraan liittyy myös Lapin sodan historiaa, sillä siellä on sijainnut tykistön tulenjohtopaikka.
Kotimaan matkailua pidetään tärkeänä monestakin syystä. Matkailuelinkeinon voidessa hyvin se tuottaa veroeurojen ohella terveyttä ja hyvinvointia vähentäen kalliita hoitopäiviä sairaaloissa.
Haltin huiputtajat ja erämaajärvillä kalastajat lähtevät retkillensä, kun ovat niin päättäneet. Vanheneva väestö ja kaupunkilaistunut nuoriso tarvitsevat hieman tasoiteltua polkua lähteäkseen luontoon.
Toivon Metsähallituksen paneutuvan asiaan ja helpottavan matkailijoiden mahdollisuutta tutustua Suomen ”alppimaisemiin”. Ei kaikkea kerralla, vaan kivi kiveltä ja polku polulta liikkumista helpommaksi.
Kirjoittaja asuu Lappeenrannassa.