Mediassa on käyty vilkasta keskustelua sosiaali- ja terveyspalveluista etenkin 2023 alussa voimaan tulleen sote-uudistuksen ja alaa haastavan resurssipulan näkökulmasta. Sen jälkeen keskustelua on kiihdyttänyt uusien hyvinvointialueiden säästöpaineet, joiden myötä sote-palveluita ollaan edelleen karsimassa.
Lapissa tämä on erityisen haastavaa, koska välimatkat ovat pitkät ja sote-palveluita on tarjolla jo keskitetysti. Aihe on puhututtanut myös vanhusasiavaltuutettu Päivi Topoa, joka kirjoitti blogissaan (12.3.) muun muassa siitä, että karsimisesta aiheutuvia vaikutuksia ja vaihtoehtoja tulisi selvittää ennen kuin asiasta tehdään lopullisia päätöksiä.
Yhtenä huolenaiheena Topo näkee sen, että palvelut siirtyvät yhä kauemmas. Jos omaa autoa ei löydy, vaihtoehdoksi jää joko julkinen liikenne tai taksi, joita Lapista löytyy vähemmän ja hinta voi ylittää maksukyvyn.
Yksi säästökohteista on erityisesti ikäihmisten palvelut. Ratkaisuja taloushaasteisiin haetaan esimerkiksi muuttamalla ympärivuorokautista hoivaa yhteisölliseen asumiseen, mikä vaatii uudenlaisten toimintamallien luomista ja toimintaympäristön muutosta onnistuakseen. Aiemmin mainituilla haasteilla on selkeitä vaikutuksia alan vetovoimaisuuteen työpaikkana sekä työhyvinvointiin ja -ilmapiiriin.
Järkevästi ja oikea-aikaisesti käytettynä digitaalisilla ja teknologisilla ratkaisuilla voi olla monenlaista hyötyä ikäihmiselle ja heidän omaisille, ikäihmisten parissa työskenteleville ammattilaiselle sekä palveluita tuottavalle organisaatiolle (esimerkiksi kustannus- ja resurssitehokkuus). Digitalisaatio lisääntyy myös vanhustyössä, mikä haastaa entisestään lähijohtajien digimuutosprosesseihin liittyvää osaamista ja johtamista.
Lähijohtajilla on keskeinen rooli digiratkaisujen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä ja näihin tarvitaan uudenlaista osaamista. Tämän vuoksi lähijohtajien digimuutosprosessien johtamisosaamista tulee kehittää.
Lähijohtajien digimuutosprosessien johtamisosaamista voidaan edistää kartoittamalla heidän digiosaamisen johtamisen lähtötasoa ja keräämällä tietoja hyvistä arjen käytänteistä, joita on jo käytössä. Helposti saatavaa koulutusta ja aiheeseen liittyvää tietoa tulee lisätä.
Tarvitaan myös uusia työkaluja arvioida henkilöstön digitaitojen tasoa, jotta niiden kehittämisessä päästään liikkeelle oikeilla toimenpiteillä. Sote-ammattilaisten saaman digituen merkitys ja osaamisen kehittäminen on todettu myös Digi- ja väestövirastossa tärkeäksi teemaksi.
Hyvinvointialueilla on jo käytössä ammattilaisten välisiä digituen malleja (esimerkiksi digiagenttitoiminta, -tuutorit, -mentorit), joilla tuetaan lähijohtajien digimuutosprosessien johtamiskäytäntöjä. Näitä toimintamalleja on tärkeää kehittää eteenpäin palvelemaan entistä paremmin käytäntöä.
Lapin yliopiston koordinoima GeroDigiLead-hanke (ESR+, 2023-2026) on halunnut omalta osaltaan tarttua haasteeseen seuraamalla ja ennakoimalla alalla tapahtuvia muutoksia. 2023 käynnistyneessä LUC-konsernin ja Oulun yliopiston yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa tavoitteena on saada aikaan positiivista muutosta vanhuspalveluorganisaatioiden lähijohtajien osaamisessa ja johtamisessa kohdistuen digimuutosprosesseihin kuntoutumista edistävässä toiminnassa. Helpotusta tilanteeseen haetaan nimenomaan Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.