Rasismi on syrjintää ihmisen etnisen ryhmän tai muun syntyperään liittyvän seikan perusteella. Hallitus tuomitsi yksimielisesti rasismin viime syksyn lausumissaan. Onko jotain jäänyt kytemään?
SDP:n puoluesihteeri, inarilaislähtöinen Mikkel Näkkäläjärvi kiirehti taannoin (LK 9.7.) hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi, HE100/2024. Laki kaipaakin toki uudistusta, mutta esityksen sisältöä on reippaasti korjattava, huomioiden yhdenvertaisuus, perus- ja ihmisoikeudet, sekä voimassa olevat lait. Ilman korjauksia esitys on hylättävä, kuten rasismikin.
Lakiesitys jakaa saamelainen alkuperäiskansan Suomessa kahteen osaan. RKP:n kansanedustaja Andersson on sanonut; ”saamelainen voi olla, kuulumatta saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.” Se on syrjintää, Suomessahan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tuli voimaan jo yli 100 vuotta sitten.
Kahtiajaossa hyväosaisille, vaaliluetteloon kuuluville, tulee olemaan oikeuksia, mm. kielen ja kulttuurin itsehallinto PL 17§ mukaan. Toimitilaksi on osoitettu Inarissa kulttuurikeskus Sajos, vuosittain tulee yli 10 miljoonan euron määräraha. Kulttuuri ymmärretään laajana, ulottuen elinkeinojen harjoittamiseen.
Osa inarinsaamelaisia ja metsäsaamelaiset, arviolta noin 1 500 samaan alkuperäiskansaan kuuluvaa tuomitaan huono-osaisiksi. He jäisivät ilman näitä alkuperäiskansan oikeuksia. Sanotaan, että he ovat lappalaisia, mutta niin ovat olleet kaikki muutkin nykyiset saamelaiset. Suomen kielessä, myös kirjallisuudessa, kaikki nykyiset saamelaiset olivat lappalaisia. Omakielinen nimi, Sápmelaš - saamelainen tuli vasta myöhemmin suomen kieleen. Omakielinen nimi inarilaisilla on Anarâš ja koltilla Nuortalaš.
Lakiesityksen mukaan vaaliluettelo tehdään uudelleen, kaikkia ei enää haluta mukaan. Esimakua on jo saatu, vaalilautakunnan poistaessa 2023 helmikuussa 86 kansaansa kuuluvaa, vaaliluettelosta. Hallitus vahvisti päätökset ja joutui mukaan poliisin esitutkintaan. Rikosepäilyn nimikkeinä on syrjintä ja virka- aseman väärinkäyttö.
Alkuperäiskansan oikeudellisten ja oikeudettomien jaon ainoaksi kriteeriksi on nostettu saamen kieli. RKP on tämän päätukija. Toki kieli on kulttuurille tärkeä, mutta jos pelkästään kieli määrittäisi kansaan kuulumisen, eikö pohjanlahden rannikon väki silloin olisi ruotsalaisia? Ihmisoikeus elimet ILO, CERD ja muut YK- elimet korostavat kriteerinä ehdottomasti polveutumista.
Erityisesti joidenkin nuorempien kielikiihkoilu kummastuttaa. Ymmärrän nuorten palavasieluisuutta, mutta kannattaako nuorten, oman tulevaisuutensa kannalta leimautua kansan rasistiseen kahtiajakoon?
On kysyttävä Näkkäläjärveltä miksi hän, SDP:n puoluesihteerinä ajaa voimaan osaa saamelaista alkuperäiskansaa syrjivää lakia? Puoluehan on ollut tunnettu vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustaja, kuten Lapin kansaedustaja Johanna Ojala- Niemeläkin. Onko SDP:n linja muuttunut?