Kuvat ker­to­vat: Lumisen ja lu­met­to­man Suomen raja on nyt poik­keuk­sel­li­sen te­rä­vä­piir­tei­nen, kun ki­nok­set vaih­tu­vat ly­hyel­lä mat­kal­la tul­va­mai­se­maan

Lapissa on jopa ennätysmäisesti lunta, mutta jo Oulussa maisemassa on kevättä. Perämeren pohjukasta Pohjois-Savoon ulottuva lumiraja noudattaa tavallisen talven merkittävää jakolinjaa, mutta nyt se erottaa lumisen ja lumettoman Suomen.


ROVANIEMI: Lapissa lumikalusto on kovassa käytössä, ja Kivitaipaleen kylällä Ranuantielläkin on riittänyt tällä viikolla roimasti aurattavaa.
ROVANIEMI: Lapissa lumikalusto on kovassa käytössä, ja Kivitaipaleen kylällä Ranuantielläkin on riittänyt tällä viikolla roimasti aurattavaa.
Kuva: Anssi Jokiranta

Leutous ei ole tämän talven ainoa merkillisyys. Outouksia löytyy myös lumirajasta.

Tulvivien vesistöjen muovaama maisema vaihtuu nyt poikkeuksellisen lyhyellä matkalla ennätysmäisiin kinoksiin, kun maisemaa ihmettelee esimerkiksi junan tai auton ikkunasta.

Kyse ei ole vain maallikolle syntyneestä mielikuvasta.

– Raja on kyllä aika radikaali, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Nina Karusto vahvistaa tilastojen perusteella.

KUUSAMO: Koillismaalla lunta on yli 90 senttimetriä. Helmikuussa opintonsa aloittaneet luonto- ja eräopasopiskelijat harjoittelivat talvisia asiakastilanteita Kuusamon Munakka-ahon laavulla.
KUUSAMO: Koillismaalla lunta on yli 90 senttimetriä. Helmikuussa opintonsa aloittaneet luonto- ja eräopasopiskelijat harjoittelivat talvisia asiakastilanteita Kuusamon Munakka-ahon laavulla.

Reilussa 150 kilometrissä melkein metristä nollaan

Lumisen ja lumettoman alueen raja vaikuttaa myös kartoilla varsin teräväpiirteiseltä.

Lapissa lunta on yleisesti metrin verran, ja Kainuussakin laajalti yli puoli metriä. Paikoin määrä on jopa poikkeuksellisen suuri, sillä esimerkiksi Kittilässä lunta on yli 1,2 metriä.

RISTIJÄRVI: Kainuussa on ollut ainakin vielä kuluneella viikolla komeita mäenlaskukelejä. Hannu Puuronen nautti tyttärensä Sofia Puurosen kanssa talvesta Saukkovaaralla.
RISTIJÄRVI: Kainuussa on ollut ainakin vielä kuluneella viikolla komeita mäenlaskukelejä. Hannu Puuronen nautti tyttärensä Sofia Puurosen kanssa talvesta Saukkovaaralla.

Perämeren pohjukasta Pohjois-Savoon ulottuvan linjan eteläpuoli on sen sijaan valtaosin lumeton.

– Ja maan keskiosissakin lumensyvyys on hyvin pieni. Keskimäärin gradientti ei ole talvella näin vahva, Karusto miettii.

Gradientti tarkoittaa muutoksen jyrkkyyttä.

Esimerkiksi Rovaniemellä ja Suomussalmella lumen määrä on selvästi lähempänä metriä kuin puolta, kun vain reilun 160 kilometrin päässä sijaitseva Oulu näyttää käytännössä nollaa.

Normitalvena sama linja erottaa runsaimman lumen alueen

Sinänsä lumiraja noudattelee tavallisemman talven lumitilanteelle tyypillistä sijaintia paksuimman lumipeitteen aikaan helmi-maaliskuun vaihteessa.

Karusto katsoo taas tilastoja, joiden mukaan lunta on näihin aikoihin keskimäärin koko maassa.

OULU: Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa talvi muuttuu äkkiä lumettomaksi. Oulujoen vähäisetkin jäät ovat lähteneet liikkeelle, ja joki on esimerkiksi Heikkilänlahden suunnalla kevättulvan tunnelmissa jo nyt.
OULU: Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa talvi muuttuu äkkiä lumettomaksi. Oulujoen vähäisetkin jäät ovat lähteneet liikkeelle, ja joki on esimerkiksi Heikkilänlahden suunnalla kevättulvan tunnelmissa jo nyt.

– Lumensyvyys on tyypillisesti paksuimmillaan Lapissa ja siitä Koillismaahan, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan sekä osin Pohjois-Savoon, hän kertoo.

KOKKOLA: Keski-Pohjanmaallakin jokien pinta on monin paikoin ylempänä ja virtaama suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan. Perhonjoki on levinnyt yli äyräidensä, eikä lumesta ole tietoakaan.
KOKKOLA: Keski-Pohjanmaallakin jokien pinta on monin paikoin ylempänä ja virtaama suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan. Perhonjoki on levinnyt yli äyräidensä, eikä lumesta ole tietoakaan.

Vaikka linja näkyy tilastoissa, niin luonnossa se ei ole veitsellä leikattu. Lumikerros ohenee keskimääräisenä talvena jokseenkin tasaisesti kohti länttä ja etelää.

Nyt linja erottaa sen sijaan lumisen ja lumettoman Suomen melko lailla kertaheitolla.

ISOKYRÖ: Askelta etelämpänä virtaava Kyrönjoki alkaa sekin olla kevättulvan korkeudessa, ja maisema henkii muutenkin kevättä. Ollaan kuitenkin helmikuussa, jonka pitäisi olla vuoden lumisin ja kylmin kuukausi.
ISOKYRÖ: Askelta etelämpänä virtaava Kyrönjoki alkaa sekin olla kevättulvan korkeudessa, ja maisema henkii muutenkin kevättä. Ollaan kuitenkin helmikuussa, jonka pitäisi olla vuoden lumisin ja kylmin kuukausi.

Sula meri vaikuttaa, mutta ei yksin

Lumiraja näyttää sopivan hyvin yhteen meren kanssa, joka nyt on ainakin selällä sula melkein Perämerta myöden.

– Totta kai se vaikuttaa. Mereltä tulee helpommin kosteutta ja lauhaa ilmaa, sanoo meteorologi Helena Laakso Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksestä.

TAMPERE: Edes kaukana sisämaassa Pirkanmaalla sijaitseva Näsijärvi ei ole tänä talvena jäätynyt kuin viikoksi. Jäätyminen tapahtui ennätysmyöhään helmikuun ensimmäisellä viikolla, ja nyt selät ovat taas sulia.
TAMPERE: Edes kaukana sisämaassa Pirkanmaalla sijaitseva Näsijärvi ei ole tänä talvena jäätynyt kuin viikoksi. Jäätyminen tapahtui ennätysmyöhään helmikuun ensimmäisellä viikolla, ja nyt selät ovat taas sulia.

Mrellä on siis osansa niin sateisiin kuin lämpötiloihinkin, mutta se ei silti selitä kaikkea.  Kun rannikolta mennään kauemmas, tulee itä-länsisuunnassa mukaan vielä toinen lämpötilaan vaikuttava tekijä.

– Maastokin nousee, kun mennään Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen.

JANAKKALA: Sukset eivät ole Kanta-Hämeessä olleet pahemmin tarpeen, ja Turengin Kalpalinnan laskettelukeskuksen rinteessä pilkottava lumi on tullut tykistä. Näkymän voisi melkein luulla olevan huhtikuulta.
JANAKKALA: Sukset eivät ole Kanta-Hämeessä olleet pahemmin tarpeen, ja Turengin Kalpalinnan laskettelukeskuksen rinteessä pilkottava lumi on tullut tykistä. Näkymän voisi melkein luulla olevan huhtikuulta.

Leudot säät ovat osasyy lumisuuteen

Mielenkiintoista on se, etteivät lämpötilaerot noudata talven tilastoissa lainkaan yhtä selkeää rajaa kuin lumi – toisin kuin maallikko voisi luulla.

Pohjois-eteläsuunnassa eroa tietysti on, mutta ei lainkaan lumitilanteen tapaan jyrkkärajaisesti. Mistä siis on kyse?

RAUMA: Lumettoman ja vesisateiden leimaaman lounaisrannikon vesiteemaa on Satakunnassakin vahvistanut korkealle noussut merivesi. Lepänjuuret kastuivat tällä viikolla Rauman Salinkedonlahdella.
RAUMA: Lumettoman ja vesisateiden leimaaman lounaisrannikon vesiteemaa on Satakunnassakin vahvistanut korkealle noussut merivesi. Lepänjuuret kastuivat tällä viikolla Rauman Salinkedonlahdella.

Tässä nolla on maaginen luku.

– Lumentuloon riittää se, että lämpötila on pakkasella, Karusto huomauttaa.

Talvi on ollut lauha koko maassa, paikallisilla "standardeilla" siis myös Lapissa. Itse asiassa se on osasyy siihen, että lunta on pohjoisessa jopa tavanomaista enemmän.

– Suurimmat lumimäärät saadaan vähän heikommalla pakkasella, kuin vaikka 20-30 asteessa. Voimakkailla pakkasilla on yleensä selkeää ja korkeapainetta.

Rannikolla jopa poikkeuksellisia vedenpintavaroituksia

Siinä missä Lappia leimaa lumi, on länsirannikon vallannut vesi. Jokivesissä virtaamat ovat tavallista suurempia, ja myös tulvarajoja on hätyytelty.

Vedenpinta on tavallista korkeammalla myös monilla järvillä.

TURKU: Lumen sijaan Varsinais-Suomessa on riittänyt vesisadetta paikoin jopa roimasti keskimääräistä enemmän. Aurajoen varren ulkoilureitti piti alkuviikolla sulkea reitille nousseen jokiveden vuoksi.
TURKU: Lumen sijaan Varsinais-Suomessa on riittänyt vesisadetta paikoin jopa roimasti keskimääräistä enemmän. Aurajoen varren ulkoilureitti piti alkuviikolla sulkea reitille nousseen jokiveden vuoksi.

Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä kerran kymmenessä vuodessa toistuva vedenkorkeus on ylitetty roimasti, ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ennusteissa ylittyy jopa kerran 50 vuodessa toistuva tilanne.

Lähes yhtä hurjia ennusteita löytyy paikoin muun muassa Kokemäen-, Lapuan- ja Ähtävänjoen vesistöistä.

Sateet ovat olleet runsaita kaikissa olomuodoissa

Jos pohjoisessa on runsaasti lunta ja etelässä vettä, lienee sateita riittänyt kaikkialla. Kun veden olomuotoa ei huomioida, niin näin myös on tilastojen valossa.

– Talvi on tähän mennessä ollut hyvin sateinen. Koko maassa on satanut vähintään tavanomaista enemmän, Karusto toteaa.

Paikoitellen sateita on ollut jopa poikkeuksellisenkin paljon. Tähän mennessä erityisen runsassateisia seutuja ovat olleet erityisesti Keski-Lappi ja Koillismaa sekä Lounais-Suomi.

Ilmatieteen laitoksen lumitilannekartta kertoo, että lumipeitteisen alueen raja on poikkeuksellisen jyrkkäpiirteinen. Perämeren pohjukasta Pohjois-Savoon ulottuvan linjan eteläpuolella lunta on korkeintaan senttejä, pohjoisempana jopa pitkälle toista metriä.
Ilmatieteen laitoksen lumitilannekartta kertoo, että lumipeitteisen alueen raja on poikkeuksellisen jyrkkäpiirteinen. Perämeren pohjukasta Pohjois-Savoon ulottuvan linjan eteläpuolella lunta on korkeintaan senttejä, pohjoisempana jopa pitkälle toista metriä.