Mikkâl Morottaja eli Amoc on tiettävästi ensimmäinen saamenkielinen rap-muusikko ja varmuudella ensimmäinen inarinsaamenkielinen räppäri. Hänen musiikkinsa on hyvin omaleimaista ja tunnistettavaa. Horrorcoreksi kutsuttu tyyli yhdistelee raskaita taustoja, kauhutarinoita ja inarinsaamea.
Kuuntele:
Vuonna 1984 syntynyt Amoc kasvoi luovaan kulttuuriseen tilaan, jonka Nils-Aslak Valkeapää ja muut edellisten sukupolvien saamelaistaiteen pioneerit olivat raivanneet. Enää ei ollut ennenkuulumatonta, että saamelaiseen tarinaperinteeseen tai taiteeseen yhdistettiin globaaleja vaikutteita. Silti aggressiivinen inarinsaamenkielinen rap oli jotain aivan uutta. Amoc sanoo, että kauhistelijoita ei silti juuri ollut.
– Ainakaan kukaan ei tullut suoraan sanomaan, että tämä on saatanasta! Mutta kyllähän väki täällä varmaan oli vähän konservatiivisempaa ja joku saattoi ihmetelläkin, Amoc arvelee.
Kahdessakymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut. Nyt Amocin musiikki soi niin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen taustamusiikkina kuin elokuvafestivaali Ijahis Idjassa.
– Eräs tyyppi oli kuullut nuorten puhuvan, että Ijahis Idjassa kaikki musiikki on nykyään vähän sellaistapopahtavaa, Amocia ja sellaista. Ajattelin, että missä vaiheessa inarinsaamenkielisestä horrorcoresta on tullut poppia. Se on siis jo valtavirtaa, Amoc nauraa.
Tavoitteena tekninen lyyrisyys
Amoc aloitti räppäämisen 1990-luvun lopulla. Nuorta miestä kiinnostivat suurin piirtein samat räppärit kuin monia muitakin saman sukupolven kasvatteja: amerikkalaiset Wu-Tang Clan, Dr. Dre ja Eminem sekä kotoisat Seremoniamestari ja Fintelligens.
– Ensin aloin tekemään räppiä suomeksi. Muistaakseni vuonna 1999 ajattelin, että miksen voisi myös saameksi räpätä. Se on kuitenkin myös äidinkieli ja olin huomannut sellaisen lyyrisen teknisyyden, mikä saamen kielessä onnistuu. Riimejä on paljon, ja sanojen nuotti on vähän erilainen. Se mahdollistaa teknisen räpin.
Inarinsaame valikoitui musiikin kieleksi myös siksi, että harva ymmärsi sitä tai oli edes tietoinen koko kielen olemassaolosta. Tämä loi ensinnäkin horrorcoreen sopivaa mystisyyttä. Kielestä välittyi kuulijoille jotain tuttua mutta samalla sopivasti vierasta. Toisaalta musiikista ja koko Amoc-hahmosta tuli väline levittää tietoisuutta saamelaiskulttuureista.
– Se oli syy siihen, miksi halusin esimerkiksi tulla mukaan haastatteluihin. En halunnut nostaa itseäni jalustalle, mutta tiesin, että saamen kieli on vähän tiedetty asia, ja lisäksi, että saamen kieliä on useita, on siis vähemmistökieliä vähemmistökielen sisällä. Halusin tuoda tätä esille.
– Vaikka teksteissäni ei ollut sellaista sanomaa, että puhuisin kovin paljoa saamelaisuudesta, tein sen luomalla oman alter egon, Amocin.
Possebiisejä Lapista Helsinkiin
Yhteistyö sekä toisten muusikoiden että tuottajien kanssa on keskeinen osa hiphoppia. Amoc on levyttänyt useiden Lapin muiden rap-muusikoiden kanssa ja vieraillut esimerkiksi Laineen Kasperin levyllä. Parhaillaan hän työskentelee erityisesti Ailu Vallen sekä Aziz the Bieggavaibmun eli Aslak UulaLänsmanin kanssa. Jälkimmäiseltä ilmestyy tänä vuonna levy, jonka musiikkia Amoc on tuottanut.
– Tykkään eniten juuri yhden tai kahden ihmisen kanssa tehdyistä yhteisjutuista. Nykyään osaa jo hyvin katsoa, mihin kannattaa lähteä mukaan.
Myös Amocin viime vuonna ilmestynyt Čuđeh –sinkku oli yhteistyön tulos. Kappaleen musiikin tuotti nuori utsjokelainen Niki Rasmus ja taustoja lauloi Heidi Gauriloff.
– Siitä tuli hieno, elokuvamainen biisi. Instrumentit on tehty koneella, mutta ne kuulostavat hyvin orgaanisilta, sanoo Amoc.
Sarjan aiemmat osat:
Muista myös muut podcastimme:
Lapin Kansa julkaisee monta podcast-sarjaa joka viikko, tunnetko jo ne kaikki? – Lue esittelyt tästä