Lapin Kansa kirjoitti pääkirjoituksessaan (LK 2.12.) Kittilän ja Lapin hyvinvointialueen välisestä ”konfliktista”, kun Kittilä haluaisi maksaa kittiläläisille omaishoitajille 100 euron kuukausittaista kuntalisää, mutta hyvinvointialue heittäytyykin hankalaksi.
Aloitteen tekijänä on sanottava, etten odottanut Lapin hyvinvointialueen (Lapha) olevan näin nihkeä kuntien tarjoamaa apua kohtaan. Onhan hyvin tiedossa, että Lapha kuvaa säästöohjelmaansa palvelurakenteen ”keventämiseksi”. Mikä on omaishoitoa kevyempi rakenne?
Aloitetta tehdessä oli hyvin tiedossa, että kunnan on vaikeata maksaa lisää itse, koska omaishoitajia koskevat tiedot ovat siirtyneet Laphalle. Siksi lisä olisi samansuuruinen/omaishoitaja – kunnan tilityksistä olisi siis pääteltävissä ainoastaan omaishoitajien määrä, ei heidän asiakkaiden hoidon tarve.
Muutoinkin aloite oli siksi avoin, että sopiva tukimalli voitaisiin löytää. Kyse ei siis ole tosiasiallisesti siitä, etteikö löytyisi tapaa jolla homma saataisiin toimimaan. Kyse on Laphan haluttomuudesta.
Kittilä alkoi panostaa omaishoitoon 2013 alkaneella valtuustokaudella. Silloin ei Kittilän nykyisestä taloustilanteesta, josta on tehty mediassa parempi kuin se onkaan, ollut mitään tietoa, vaan kunta oli Suomen velkaisimpia. Muutenkin päätimme vaalia sote-palveluja – luovuimme aikanaan mieluummin Lapin alhaisimmasta veroäyristä.
Tulemme näkemään, että mikäli valtio ei muuta politiikkaansa rajusti – mikä ei ole kovin todennäköistä – hyvinvointialueet tulevat joka tapauksessa nojautumaan kuntiin tavalla tai toisella. Kunnat ovat ainoat hyvinvointialueen kumppanit, joilla on tarve säilyttää lähipalvelut ja jolla on verotusoikeus.
Aloitteen henki tulee siten toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.