Lapin Kansa uutisoi (15.6.) vuoden eläinlääkäriksi valitusta inarilaisesta Venla Jyrkisestä sekä kunnaneläinlääkärin vaativasta ammatista. Jyrkisen valinta on ansaittu kiitos arvokkaasta työstä, jota eläinlääkärit tekevät eläinten ja yhteiskunnan hyväksi. On tärkeää, että vaativa ja osittain heikosti tunnistettu eläinlääkintätyö saa näkyvyyttä.
Eläinlääkäreiden työpanos ja asiantuntemus on yhteiskunnallisesti merkittävää. Eläinten terveydenhuollon lisäksi eläinlääkärit huolehtivat muun muassa elintarvikehygieniasta, huoltovarmuudesta ja tarttuvien tautien ennaltaehkäisystä.
Toimittaja oli kirjoittanut jutun kuvatekstiin väitteen, jonka mukaan toisin kuin ihmislääkärit, tekevät eläinlääkärit kaikki leikkauksiin valmistelevat työt yksin ilman apukäsiä. On totta, että monissa kunnissa kunnaneläinlääkärit joutuvat edelleen työskentelemään ja selviämään vaativistakin tehtävistä ilman työparia. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.
Suomessa eläinklinikoilla toimii koulutettuja ja ammattitaitoisia klinikkaeläinhoitajia, jotka huolehtivat eläinpotilaan hyvinvoinnista koko hoitoketjun ajan. Samalla tavalla kuin sairaaloissa, hoidetaan nykyaikaisilla eläinklinikoilla potilaita moniammatillisessa yhteistyössä.
Yksin työskentely on tunnistettu kunnaneläinlääkäreiden työhön liittyvä kuormitustekijä. Se voi heikentää työ- ja potilasturvallisuutta. Kunnissakin eläinlääkärin työtaakkaa jakamaan on mahdollista palkata tehtävään koulutettu eläintenhoitotyön ammattilainen.
Eläimet ansaitsevat hyvää hoitoa ja eläinlääkintäalalla työskentelevät mahdollisimman turvalliset työskentelyolosuhteet. Työ- ja potilasturvallisuus eivät lisäänny automaattisesti pelkillä “lisäkäsillä”.
Pidämme oleellisen tärkeänä, että myös kunnissa työskentelevät eläinlääkärit saavat työparin. Samalla on huolehdittava siitä, että vaativiin tehtäviin eläinlääkäreiden työpareiksi palkataan vain koulutettuja ammattilaisia.