Kun uk­ko­met­sot uhit­te­le­vat, siivet pauk­ku­vat ja nokat kop­sah­te­le­vat – katso ja kuun­te­le luon­to­ku­vaa­jan video met­so­jen tais­te­lus­ta lä­hi­etäi­syy­del­tä

Orimattilalainen Jone Korhonen onnistui tallentamaan taistelevat metsot erinomaisissa olosuhteissa. Metsojen "tinderissä" ratkaisevat voima, koko, ulkonäkö ja mahdollisesti jopa sosiaalinen suosio.

Vain harva metsokukko (etualalla) pääsee kevään aikana parittelemaan, sillä soidinta ja koppeloita (ruskeankirjavat linnut taustalla) hallitsee usein yksi mahtikukko. Ellei sille pärjää voimalla, pääsee parittelemaan usein vain olemalla riittävän ovela ja nopea.
Vain harva metsokukko (etualalla) pääsee kevään aikana parittelemaan, sillä soidinta ja koppeloita (ruskeankirjavat linnut taustalla) hallitsee usein yksi mahtikukko. Ellei sille pärjää voimalla, pääsee parittelemaan usein vain olemalla riittävän ovela ja nopea.
Kuva: Jouni Korhonen

Siipien pauketta, jäkälikköisen kallion rapinaa ja nokankopsauttelua. Totista hormonihuuruisten ukkojen uhittelua, jossa panoksena on kokonainen koppeloiden haaremi.

Tällainen on metsokoiraiden eli metsokukkojen tai ukkometsojen kevät, jonka vain harva pääsee näkemään ja kuulemaan paikan päällä. Yksi heistä on orimattilalainen luontokuvaaja Jouni Korhonen, joka onnistui maanantaiaamuna tallentamaan taistelevat metsot lähietäisyydeltä.

– Toki tässä oli mukana myös hyvää tuuria, hän kommentoi.

Kyse on silti muustakin kuin onnenkantamoisesta, sillä sitkeys lisää onnistumisia eritoten eläinkuvauksessa.


Kaveri on kuvannut paikalla jo 20 vuotta

Kuvauspaikkana oli Myrskylässä sijaitseva metsojen soidinalue. Kyseessä on eteläisen Suomen mittapuulla kookas soidin, sillä Korhosen havaintojen mukaan kukkoja on tänä keväänä paikalla viisi ja koppeloita toista kymmentä.

– Tuttu luontovalokuvaaja on käynyt kuvaamassa tuolla metsoja jo kahdenkymmenen kevään ajan. Minä olen nyt toista kevättä kuvaamassa, Korhonen kertoo.

Viime vuonna kuvausöitä ja -aamuja kertyi viisi, ja tänä keväänä Korhonen on viettänyt paikalla neljä hämäränkiertoa. Se tarkoittaa kyyhöttämistä piiloteltassa jo illasta asti.

Soidin alkaa reilusti ennen auringonnousua. Metsot kerääntyvät alueen puihin kuitenkin jo iltayhdeksän tienoilla, minkä vuoksi kuvaajan on oltava teltassaan jo ennen niitä.

– Paras kuvausaika valon suhteen alkaa kello 4.30 jälkeen. Soidin alkaa rauhoittua yleensä seitsemän kieppeillä. Tämän jälkeen odotan vielä teltassa vajaan tunnin, että tilanne rauhoittuu.

Soidinkiihko saa kukot valtaansa

Metsojen soitimessa on käytännössä kyse siitä, kuka alueen ukkometsoista hallitsee koppeloiden eli metsonaaraiden muodostamaa haaremia.

Käytännössä vain harva kukko pääsee parittelemaan, ja valinnan tekevät koppelot. Tässä "tinderissä" ratkaisee voima, koko ja ulkonäkö, sekä mahdollisesti myös suosio – ukkometso näyttää keräävän naaraita sitä tehokkaammin, mita useampi naaras sillä on jo ympärillään.

Linnuissa tapahtuvat fysiologiset muutokset saavat ukkometsoissa aikaan voimakkaita aggressioita. Tätä kutsutaan myös soidinkiihkoksi, koska kyseessä on näennäisen kontrolloimaton voima.

Soidinkiihko on nimittäin syy myös niin sanottuun hullu metso -ilmiöön, jossa lintu ei ole saanut purettua agressioitaan tavanomaiseen tapaan esimerkiksi hakkuiden vuoksi heikentyneen tai pirstoutuneen metsokannan takia. Niinpä ukko voi lajitoverin puutteessa uhitella vaikkapa ihmisille ja autoille.

Naarasviikko lisää aggressiota

Vaikka kukot soivat kuukauden päivät ja pidempäänkin, viipyvät koppelot soitimella vain viikon verran. Juuri naaraiden läsnäolo lisää koiraiden aggressioita aina suoriin voimanmittelöihin asti.

Näin oli tälläkin kertaa.

– Homma lähti liikkeelle niin, että toinen videon kukoista oli juuri parittelemassa koppelon kanssa, kun kuulin että telttani takaa lähestyi soidinkeskusta toinen ukkometso kovalla rytinällä, Korhonen kertoo.

Hän osasi haistaa tilanteen, ja käänsi kameransa videointitilaan.

– Kun parittelu oli ohi, paritteleva metso syöksyi haastavaa metsoa vastaan soidinalueen keskustaan. Taistelu kesti yhteensä reilut kaksi minuuttia. Sain videoitua noin minuutin, mutta sen jälkeen metsot ajautuivat pois näkökentästäni teltan taakse.

Video näyttää taistelun luonteen erinomaisen selvästi. Myös äänimaisema on melkoisen mielenkiintoista kuultavaa.

Onnistunut taistelukuvaus ei ole sammuttanut metsonkuvausnälkää. Korhonen aikoo tänä keväänä kuvata paikalla niin kauan kuin soidin kestää.

Korhosen kuvaama metsovideo löytyy YouTube -palvelusta.