"Kun olemme yh­des­sä, vaih­dam­me pusuja kaup­paan läh­ties­sä­kin" – ikävä yh­dis­tää koronan erot­ta­mia Kuu­las­mai­ta

Antti ja Helena Kuulasmaa hyvästelivät toisensa Penangin lentokentällä heinäkuussa, kun Antti lähti Rovaniemelle. Muun perheen oli tarkoitus seurata Anttia syyskuussa, mutta nyt ero on venynyt jo kuukausien mittaiseksi.

Kuva: Kuulasmaiden albumi

Ikävä. Se yhdistää koronan kahteen maahan ja maanosaan erottamaa Kuulasmaan perhettä.

– Ikävä on se päällimmäinen tunne. Erityisen raastavaa minulle on ollut, etten päässyt poikani häihin enkä ole vielä tavannut ensimmäistä lastenlastani, Helena Kuulasmaa sanoo.

Kuulasmaiden koti on Malesian Penangissa, jossa perheen äiti Helena Kuulasmaa on ollut koko korona-ajan kolmen nuorimman lapsen kanssa. Isä Antti Kuulasmaa on ollut heinäkuusta lähtien perheen entisessä kotikaupungissa Rovaniemellä. Myös perheen kaksi aikuista lasta ovat Suomessa.

– Aiemmin työkeikkani Malesiasta Suomeen ovat kestäneet korkeintaan kolme viikkoa, ja sekin on tuntunut pitkältä ajalta olla pois perheen luota. Nyt ero on kestänyt viitisen kuukautta eikä loppua näy, Antti Kuulasmaa sanoo.

Täydellinen lockdown maaliskuussa

Kuulasmaat lapsineen ovat matkustelleet Kaakkois-Aasiassa pari vuosikymmentä. Kolme vuotta sitten he toteuttivat haaveensa ja muuttivat vakituisesti Malesiaan.

Antti on jatkanut työtään lastenpsykiatrian erikoislääkärinä tekemällä työreissun Lappiin muutaman viikon välein. Helena on vastannut perheen arjesta Malesiassa.

Viime maaliskuussa Antti oli jälleen lähdössä Malesiasta Suomeen, kun korona muutti suunnitelmat. Molempiin maihin julistettiin poikkeustila, rajat sulkeutuivat ja lennot peruuntuivat. Malesiassa lockdown oli täydellinen: kaikkien piti pysyä kotona ruokakaupassa käyntejä lukuun ottamatta.

– Se oli tietysti äärimmäisen outo ja hiukan ahdistavakin tilanne. Oli todella hyvä, että Antti oli kotona ja saimme kokea sen yhdessä, Helena Kuulasmaa sanoo.

Tällä kokoonpanolla Kuulasmaat asuvat Malesiassa. Antin ja Helenan lisäksi siellä asuvat nuorimmat lapset Elmeri, Lassi ja Katariina.

Kuva: Kuulasmaiden perhealbumi

Häät ja ristiäiset Suomessa

Antti oli Malesiassa koko kevään, ja Kuulasmaat ajattelivat, että kesän myötä tilanne normalisoituu. Antin lisäksi myös Helenan piti tulla heinäkuussa pariksi kuukaudeksi Rovaniemelle töihin lapset mukanaan.

Finnair kuitenkin perui lennot, joilla perheen piti matkustaa. Suomeen matkustamisen epävarmuus alkoi muutenkin mietityttää: miten lasten koulunkäynnin käy ja miten elämä järjestyy, jos Suomesta ei pääsekään takaisin Malesiaan.

Antin piti kuitenkin lähteä pitkän tauon jälkeen töihin. Kun hän sai järjestettyä itselleen lennot Suomeen, muu perhe jäi vielä kotiin. Tarkoituksena oli, että muut tulisivat Suomeen syyskuun alussa, jolloin perheen Suomessa asuva poika oli menossa naimisiin. Tämäkään matka ei toteutunut, sillä epävarmuus vain kasvoi koronatilanteen pahentuessa.

– Lapset viihtyvät Malesiassa, ja heille on tärkeää saada jatkaa koulunkäyntiä täällä. Siksi emme halunneet lähteä Suomeen ilman varmuutta siitä, että pystymme palaamaan kotiin, Helena Kuulasmaa sanoo.

Silti Helenaa tietysti suretti, ettei hän päässyt poikansa häihin. Häntä pelotti etukäteen sekin, miltä tuntuu seurata häitä kuvapuhelun välityksellä. Häät menivät kuitenkin hyvin: nuoren parin ilo ja onni nostivat juhlatunnelmaa myös Malesiassa.

Koronaeron aikana Kuulasmaat ovat kokeneet myös toisen ison perhetapahtuman. Helenasta ja Antista tuli lokakuussa isovanhempia, kun Suomessa asuva tytär sai lapsen.

Antti pääsi tapaamaan tyttärenpoikansa ensi kertaa kastejuhlassa, joka pidettiin viikko sitten. Helena oli jälleen mukana kuvapuhelun kautta.

Kuulasmaat soittelevat kuvapuheluita monta kertaa päivässä. Tässä Antti esittelee Saariselän maisemia Helenalle ja Lassille.

Kuva: Kuulasmaiden perhealbumi

Kuvapuheluja monta kertaa päivässä

Kuvapuhelut ovat olleet koko perheelle korona-ajan pelastus. Niitä soitetaan puolin ja toisin useita kertoja päivässä, mutta aitoa yhdessäoloa ne eivät tietenkään korvaa.

Ikävä on kova, Antti Kuulasmaa sanoo.

– Kun olemme Helenan kanssa yhdessä, vaihdamme pusuja kauppaan lähtiessäkin. Siitä voi päätellä, miltä tämä pitkä ero tuntuu.

Vielä syksyllä Antti kuvitteli, että hän pääsee jouluksi kotiin Malesiaan. Matkustaminen sinne on kuitenkin mahdotonta, sillä Malesian rajat ovat kiinni ja maahan pääsee vain erityisluvalla.

Nyt Antti toivoo koronan helpottuvan rokotusten myötä sen verran, että hän pääsisi Malesiaan toukokuussa. Korona on kuitenkin opettanut, että mikään ei ole varmaa.

Sekin on mahdollista, että korona vaikeuttaa matkustamista vielä pitkän aikaa eikä Antti voi enää kulkea kahden maan välillä. Siinä tapauksessa Kuulasmaiden on järjestettävä elämänsä uusiksi ainakin väliaikaisesti.

– Asioita ei kuitenkaan kannata murehtia liikaa. Täytyy ajatella positiivisesti, että olemme kaikki terveitä ja että elämässä tapahtuu myös hyviä asioita koronasta huolimatta, Helena sanoo.

Jouluherkkuna Fazerin suklaalevy

Jouluun Antti valmistautuu omaehtoisella karanteenilla, jonka jälkeen hän menee joulunviettoon vanhempiensa luo. Malesian kodissa joulukoristeet ovat luoneet tunnelmaa jo viikkojen ajan. Jouluna Helena nauttii lasten kanssa sen viimeisen Fazerin suklaalevyn, joka on vielä jäljellä Suomi-herkuista.

– Täällä on koko suomalaisyhteisöllä valtava Suomi-herkkujen vaje, kun kukaan ei ole päässyt käymään Suomessa täydentämässä varastoja. Malesia on myös postimotissa, eli tänne ei pysty lähettämään kirjeitä eikä paketteja, Helena Kuulasmaa kertoo.