Lapin Kansan pääkirjoituksessa (30.12., 31.12. printti) käsiteltiin apteekkiuudistuksen ja joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisen vaikutuksia varsin kritiikittömästi lähinnä Apteekkariliiton lähteitä ja näkökulmaa käyttäen.
Itsehoitolääkkeet ovat apteekkien kokonaismyynnistä noin 13 prosenttia, ja siitä vapautettava valikoima on hyvin suppea. Ruotsissa itsehoitolääkkeiden myynti on laajasti sallittua apteekkien ulkopuolella, mutta siellä niistä vain noin 20 prosenttia ostetaan esimerkiksi ruokakaupoista. Uudistus ei siis romuttaisi apteekkien kannattavuutta.
Kaupallekaan itsehoitolääkkeet eivät muodosta merkittävää lisämyyntiä, vaan suurin hyötyjä on kuluttaja, joka hyötyisi vieläkin enemmän, jos vapautettava valikoima olisi laajempi ja vastaisi paremmin kysyntään.
Kauppojen laaja verkosto ja pitkät aukioloajat parantaisivat lääkkeiden saavutettavuutta niin paikallisväestölle kuin kasvaville turistimäärille. Päivittäistavarakaupan keskittymisestä puhuttaessa kannattaa muistaa, että pelkästään K-ryhmässä toimii yli 800 itsenäistä ruokakauppiasyrittäjää ympäri Suomen, enemmän kuin apteekkareita.
Apteekki on ruokakaupan ohella tärkeä arjen palvelu. Suomessa apteekkitoimintaa saa harjoittaa vain luvan saanut proviisori, mutta lääkärikeskuksen voi perustaa kuka vain, kunhan palkkaa ammattitaitoiset lääkärit. Vanhahtava apteekkisääntely ei mahdollista toimijoiden markkinoille tuloa eikä tehokkaan ketjutoiminnan etuja hankinnassa, logistiikassa ja apteekkitoiminnassa.
Ruotsissa on saatu merkittäviä säästöjä julkiselle taloudelle ja kuluttajalle markkinoita avaamalla ja sallimalla hallittu hintakilpailu. Ruotsin kokemuksista, onnistumisista ja pienistä virheistä, on syytä ottaa oppia apteekkisääntelyämme kehitettäessä.
Tulevien säästöpaineiden vuoksi apteekkisääntely tulisi uudistaa kokonaisuutena painottaen lääkitysturvallisuutta ja kuluttajan - ei apteekkareiden - etua. Vain näin voidaan turvata valtakunnalliset ja kustannustehokkaat apteekkipalvelut kuluttajille ja yhteiskunnalle.