Kolumni

Kulma: Tuutille seiska plus


Kirjoittaja on jalkapallotoimittaja.
Kirjoittaja on jalkapallotoimittaja.

Annan Rovaniemen palloseuran (RoPS) väistyvälle päävalmentajalle Pasi Tuutille päättöarvosanaksi seitsemän plus. Tuutti hoiti pestiään vain noin viiden kuukauden ajan. Tuutin aikakautta onkin monella tapaa epäreilua arvioida kovin kriittisesti. Kokematon valmentaja hyppäsi liikkuvaan junaan ja sai käsiinsä Toni Koskelan kokoaman joukkueen. Toki hän Koskelan kakkosmiehenä oli ollut mukana ryhmää kasaamassa, mutta lopullinen päätösvalta on luonnollisesti päävalmentajalla.

Mitään pelitavallista mullistusta Tuutti ei tuonut. Toki peli suoraviivaistui jossakin määrin.

RoPS:n tavoitteiden kannalta, eli kuuden parhaan joukkoon sijoittumisen, kohtalokasta oli synkkä sydänkesä. RoPS kahloi kuusi Veikkausliiga-peliä ilman voittoa ja onnistui nappaamaan vain kaksi tasuripistettä. Tälle jaksolle mahtuvat myös europelit. Niissä RoPS esiintyi jämäkästi

Runkosarjan loppupuolella Tuutti teki oikean ratkaisun lähes syöksykierteeseen joutuneen ryhmänsä kurssin oikaisemiseksi. Pelitavalliset- ja taktiset seikat jätettiin harjoittelussa vähiin, ja treeneissä keskityttiin pelaamaan. Tuutti onnistui valamaan ryhmään itseluottamusta, iloisuutta ja taistelutahtoa. Runkosarjan lopun viisi tappiotonta ottelua olivat hieno suoritus ja pelastivat paljon. Jääminen haastajasarjaan oli kuitenkin pettymys.

Mitä RoPS teki syyskuun maaottelutauolla ennen haastajasarjan alkua? Ainakin lomaili viikon. Vaikuttivatko päävalmentaja Tuutin työhön jo edessä olevat uudet haasteet?

Joka tapauksessa haastajasarjan kaksi ensimmäistä peliä RoPS oli huono. Joukkue oli hengetön ja haluton. Sarjapaikka oli realistisesti uhattuna.

"Tässä vaiheessa Tuutti heräsi ja sai puhallettua elintärkeisiin VPS- ja SJK-peleihin joukkoihinsa sellaisen hengen, että sarjapaikka säilyi lopulta kirkkaasti."


Tässä vaiheessa Tuutti heräsi ja sai puhallettua elintärkeisiin VPS- ja SJK-peleihin joukkoihinsa sellaisen hengen, että sarjapaikka säilyi lopulta kirkkaasti.

Oikeastaan koko Tuutin ajanjaksoa leimasi suoritusten ja tulosten ailahtelevaisuus. Osaltaan tätä selittää nuori joukkue, ja toiseksi järkyttävä loukkaantumistilanne. Kertaakaan RoPS ei pelannut absoluuttisesti parhaalla kokoonpanollaan. Hyökkääjämetsästyksen epäonnistumisesta en kehtaa enää edes mitään kirjoittaa.

Pasi Tuutti on erinomainen modernin jalkapallon sisältöosaaja. Hän on taktisesti valveutunut luotsi, joka osaa laatia ottelukohtaisen pelisuunnitelman. Heikkoutena taas on pelinaikainen reagointi. Laivan saatua osuman, ja aloitettua vajoamisensa, ei päävalmentajalta yleensä löytynyt keinoja paikata vuotoa.

Näin lyhyellä pätkällä myös Tuutin ”valmentajaminuus” jäi hieman ohueksi. Onko hänen persoonansa sopiva päävalmentajaksi? Onko hän karismaattinen miesjoukkojen johtaja? Vai onko Pasi Tuutilla sittenkin enemmän annettavaa kakkosvalmentajana tai valmennustiimin kiistattomana asiantuntijana.

Pasi Tuutti hoiti hommansa hankalassa välikädessä kunniakkaasti maaliin, ja RoPS juhlii 70-vuotis synttäreitään Veikkausliiga-seurana. Kiitos Pasi ja menestystä uusien haasteiden parissa!


Lue lisää:

Risto Niva: ”E­dus­tus ei läh­te­nyt missään vai­hees­sa len­toon.”