Olen suruissani seurannut viime vuosien kehitystä Suomessa, varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Nuoria käytetään hyväksi, kiusataan, koulukiusataan, pahoinpidellään, raiskataan ja jopa tapetaan. Se, mikä medialta luiskahtaa julkisuuteen, nostattaa kohua ja ministeritkin joutuvat väkinäisesti jotain kommentoimaan, mutta konkreettisia tekoja ei vaan kuulu, vaikka tilanne näyttää pahenevan.
Katselin ulkoministeriön sivuilta uusimpia kehitysyhteistyön rahoituspäätöksiä, mutten jaksanut lukea kaikkia, koska lista on loputon. Onhan se hyvä, että velkarahalla tuetaan kaikkea mahdollista rajojen ulkopuolella ja tuodaan tuettavia maahankin, mutta jos vähän keskityttäisiin oman maan hoitamiseen edes joskus.