92-vuotiaan äitimme, kotihoidon ja omaisten avun turvin kotona pärjäilleen, vointi huononi äkillisesti heinäkuussa. Kotihoito toimitti hänet LKS:n ensiapuun, josta hoitopaikka vaihtui osaston kautta Pulkamontien vuodeosastolle K2.
Sieltä hänet kotiutettiin kolmen vuorokauden kuluttua ilmeisesti ilman tietoa tai ymmärrystä kotona pärjäämisestä. Niinpä heti seuraavana aamuna kotihoitaja joutui taas hälyttämään ensihoidon, joka vei äidin ensiapuun.
Reilun viikon jälkeen hänet taas kotiutettiin K2:lta, vaikka nyt piti olla jo tieto kotona pärjäämättömyydestä. Seuraavana aamuna ensihoito haki hänet taas jo tutuksi tulleesta osoitteesta ensiapuun.
Soitin päivystykseen jatkosuunnitelmista.