Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kuka uskoo enää so­pi­mi­seen?

Suomen Yrittäjien (SY) Albert Mäkelän mielestä ”SY tavoitteena ei ole romuttaa työehtosopimusjärjestelmää” (Kaleva 22.3). Silti SY pyrkii edesauttamaan ja ylläpitämään toimia ja mielikuvia, joilla murennetaan työehtosopimusjärjestelmää.

SY:n toiminta näyttäytyy vastuuttomalta. Jo Sipilän hallituksen aikana olisi ollut mahdollista laajentaa paikallista sopimista nykyhallituksen haluamaan suuntaan, mikä ei SY:lle käynyt. Sille on kynnyskysymys päästä eroon luottamusmiehestä sopijaosapuolena.

Työelämä on muutakin kuin yritykset tai duunarit. Lisäksi tarvitaan yhteistä vastuuta. Siitä SY on pyrkinyt luistelemaan vähättelemällä työmarkkinasopimisen arvoa. SY:n mielestä on epäreilua, että yrityksen täytyy kuulua liittoon voidakseen sopia paikallisesti. Siitä kaikkien täytyy saada edut, muttei vastuita. SY:n mielestä edut tulevat tessistä. Helppoa, annetaan jonkun muun hoitaa infrat, sopimiset ja valvonnat.

AKT:n kuukauden jatkunut lakko näkyy Suomen satamissa.
AKT:n kuukauden jatkunut lakko näkyy Suomen satamissa.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Mäkelän mielestä liitot maalaavat uhkakuvia ja pelottelevat turhaan. Liitot tietävät mistä puhuvat. Esimerkiksi Teollisuusliitto solmii työehtosopimuksia, jotka koskevat tuhansia, yleissitovuuden kautta vieläkin laajempaa palkansaajajoukkoa.

Mikä taho voi uskottavasti esittää, että yhdessä sovitut, laajasti vaikuttavat reilut pelisäännöt olisi huono asia? Moni paiskii hommia kyseenalaisilla työehdoilla. Liittoon kuulumista ja luottamusmiehen valitsemista karsastetaan monen lappilaisenkin omistajan tontilla. Siinä on huono yksin pullikoida.

Hallituksen työelämäheikennyksiä on perusteltu sillä, ettei niitä ole onnistuttu neuvotteluteitse edistämään. Neuvottelutulos on aina kompromissi. Ei voida olettaa, että jompikumpi osapuoli saisi läpi kaiken haluamansa paitsi, jos takapiruna on Suomen hallitus. Silloin ei tarvitse edes neuvotella.

Samalla kun SY haluaa helpottaa liittoon kuulumattomien yritysten toimintaa, olisi hyvä kertoa myös todennäköiset seuraukset järjestäytymisasteiden laskusta. Millä logiikalla SY:n mielestä sopimisen rakenteita ylläpidetään, jos annetaan vastikkeetta kaikki hyvä myös järjestäytymättömille yrityksille? Niillähän ei olisi valvontavastuuta sopimuksista toisin kuin järjestäytyneillä yrityksillä.

Tytti PernuSAK:n edustajiston lappilainen jäsen