Koiraurheilu: Ro­va­nie­men Ou­nas­hal­lis­sa riitti säpinää kan­sain­vä­li­ses­sä agi­li­ty­kil­pai­lus­sa – katso ku­va­gal­le­ria

Kolumni: Pi­täi­si­kö yli­su­ku­pol­vis­ta jo­ki­ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­vää traumaa lähteä pur­ka­maan so­vin­to­ko­mis­siol­la?

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Kuka puhuisi las­ten­suo­je­lus­ta?

Aluevaalien yhteydessä ei juuri lastensuojelusta puhuttu, vaikka uusille aluevaltuutetuille tulee pohdittavaksi myös lastensuojelun järjestäminen. Päätettäväksi tulee muun muassa 2022 alusta voimaan tulleen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärien rajauksen toteuttaminen sekä jälkihuollon tuen ja palveluiden järjestäminen ikärajan noustua 21:sta 25 vuoteen. Ratkaisuja on tehtävä niin, että lapset ja nuoret saavat palveluista tarvitsemansa avun ja tuen.

Jotta lastensuojeluun liittyviä päätöksiä voidaan tehdä, siitä pitää puhua. Negatiivisesta julkisuuskuvasta huolimatta lapsilla, nuorilla ja perheillä on hyviäkin kokemuksia avun saamisesta. Näitä kokemuksia on kerätty esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulun Onnistumisen tekijät-tutkimushankkeessa. Päätöksenteossa täytyy tunnistaa ja vaalia rakenteita ja tekijöitä, jotka mahdollistavat onnistumiset nyt ja tulevaisuudessa.

Julkinen puhe hyvistä kokemuksista lisäisi perheiden tietoa palveluista ja madaltaisi kynnystä hakea apua ajoissa. Lastensuojelun parissa olevia lapsia, nuoria ja heistä välittäviä aikuisia on syytä juhlistaa, jotta kukaan joutuisi kokemaan turhaa häpeää ja leimaa vastaanottaessaan tarvitsemaansa apua.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.